Arvostelut | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 08.09.2019 klo 19:17:54 | Luettu: 561 kertaa

Naapurukset

Suomen ja Venäjän sarjakuvaorganisaatiot ovat viime vuosina tehneet yhteistyötä yhä laajemmin. Yksi osoitus tästä on antologia Neighbours, jossa viisi sarjakuvataiteilijaa käsittelee naapurussuhdetta omasta näkökulmastaan.


Neighbours – An Anthology of Russian and Finnish Comics
Ed. Aino Sutinen – Dmitry Yakovlev
ISBN 978-5-906331-83-0
Suomen sarjakuvaseura & Boomkniga Press, 2019



Suomessa sarjakuva on viihteenä ja taiteenlajina kehittynyt muiden länsimaiden kanssa suurinpiirtein samassa tahdissa. Venäjällä neuvostokaudella sarjakuva jäi pitkään pilapiirrosten varjoon. 1920-luvun avantgardistisen kauden jälkeen sarjakuva on noussut uudelleen esiin vuosituhannen taitteessa. Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinskin (s. 1970) tuoreen, Moskovan kirjamessujen avajaisissa antaman lausunnon mukaan sarjakuvat ovat mielen purukumia. Samanlaiseen kielikuvaan päätyi suomalainen kirjastoneuvos Helle Kannila (k. 1972) 1960-luvun alkuvuosina. Kulttuuriministeri Medinski piti aikuisia, jotka lukevat sarjakuvia vähä-älyisinä, kurjina (убожеством). Lausunnon jälkeen Boomkniga on käynnistänyt Venäjällä kampanjan sarjakuvataiteen tunnetuksi tekemiseksi.

Juliana Hyrri.
Juliana Hyrri.
Naapurit-antologiassa on viiden sarjakuvataiteilijan töitä, kahden suomalaisen ja kolmen venäläisen. Kotimaisista tekijöistä mukana ovat Juliana Hyrri ja Terhi Ekebom, venäläisistä Ilja Obuhov (Pietari), Anna Volovik (Novosibirsk) ja Olga Posukh (Kaliningrad). Kaikissa sarjakuvissa on teemana suomalais-venäläiset suhteet, eikä aiheissa ole arasteltu 1900-luvulla vaikeina pidettyjä asioita.



Olga Posukh.
Olga Posukh.
Anna Volovik.
Anna Volovik.
Suomalaisten ja venäläisten tarinat sopivat visuaalisesti yhteen luontevasti. Hyrri ja Ekebom ovat tehneet symbolisella tasolla toimivat tarinat lapsuuden leikeistä ja sienimetsällä käymisestä. Olga Posukh kertoo omista suomalaisista juuristaan (geenitestin perusteella 5,9 %) ja Alvar Aallon kirjastosta Viipurissa. Anna Volovik pohtii olisiko kommunismilla ja Linuxilla jotakin yhteistä Linus Thorvaldsin ja hänen isänsä ja isoisänsä elämäntarinoiden kautta. Ilja Obuhov esittelee Suomessa tuntemattomammaksi jääneen yhteistuotantoelokuvan Tulitikkuja lainaamassa (1980) ja sen alkuteoksen kirjoittaneen Maiju Lassilan.

Ilja Obuhov.
Ilja Obuhov.
Suomella ja Venäjällä on paljon yhteistä historiaa, josta ammentaa. Osa on tuottanut hankalia muistoja ja kertomuksia, ja niitä Hyrrin piirtämät lapset leikkivät käsiteltävämpään muotoon. Kirjailija Lassilan suomalaisille tuttu tarina sai Risto Orkon ja Leonid Gaidain käsittelyssä kokonaan uuden elämän naapurissa. Linuxista on kasvanut vuosien mittaan ihmiskunnan suurin yhteistyöprojekti. Arkkitehtuurin ja ystävällisen kirjastonhoitajan avulla voi löytää itsensä. Ekebomin tarinassa ihmetellään miten jotkut pitävät uuteen ja ihmeelliseen tutustumistakin pidetään vaarallisena.

Terhi Ekebom.
Terhi Ekebom.
Neighbours-antologia tarjoaa viisi mielenkiintoista näkökulmaa suomalaisten ja venäläisten välisiin suhteisiin. Toivottavasti suhtautuminen sarjakuviin taiteena kehittyy naapurissakin myönteiseen suuntaan ja nopeammassa tahdissa kuin Suomessa.

* Sarjakuvakeskuksen blogi sarjakuvien syntyvaiheista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali