Arvostelut | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 20.07.2019 klo 22:17:40 | Luettu: 866 kertaa

Tintti Kuussa

Tänään 50 vuotta sitten Apollo 11 laskeutui Kuuhun. Sen kunniaksi Casterman on julkaissut yhteisniteen Tintin seikkailuista Päämääränä Kuu ja Tintti Kuun kamaralla. Suomalaisen laitoksen on julkaissut Otava.


Hergé
Tintti Kuussa
suom. Soile Kaukoranta ja Heikki Kaukoranta
ISBN 978-951-1-34519-0
Otava 2019
128 s., kovakantinen, värillinen



"Kun ihminen uskoo unelmiinsa, hän kykenee muuttamaan ne todeksi", on lainattu Tintti Kuussa -kaksoisalbumin takakanteen Hergén kirjoittamana. Aforismin ajatuksen on toistanut moni muukin, mutta tässä tapauksessa se voi viitata ihmisen kuukävelyyn tai käsillä olevaan sarjakuva-albumipariin. Hergé suunnitteli Tintin ja kumppaneiden lähettämistä kuuhun jo 1946. Innoittajana toimivat Yhdysvaltain tekemät V2-rakettikokeet White Sandsissa, Uudessa Meksikossa. Saksalaisten kehittämiin raketteihin kytketyt kamerat antoivat uusia perspektiivejä maailmaan. Esimerkiksi tämä Youtubeen ladattu uutisfilmi lienee innostanut monia kuvantekijöitä.

Pari vuotta myöhemmin valmistui muutama sivu Tintin kuuseikkailua. Sen alussa professori Tuhatkauno esitelmöi radiossa aikeestaan lähteä katsomaan Kuuta, koska se on vaikuttanut hänen elämänvaiheisiinsa niin paljon. Noina vuosina Hergé oli ylityöllistetty. Tintin-lehden toimitus ehdotti, että uuden seikkailun sijaan tehtäisiin ensin sota-aikana kesken jäänyt Mustan kullan maa loppuun. Tähän tekijä myöntyi.

Toimituksella oli syynsä ehdotukseen. Hergé aika ajoin masentui työtaakkaansa ja katosi Sveitsiin lepuuttamaan hermojaan. Vaikka Hergéllä oli kykenevä avustajajoukko, niin työn pohjaksi tarvittiin ainakin luojan käsikirjoituksia. Lisäksi Hergén haaveet saada hahmonsa valkokankaalle kansainväliseen levitykseen olivat kariutuneet: Walt Disney Productions ilmoitti 1948 ettei se ole kiinnostunut Tintistä ja kumppaneista.

Vuonna 1950 Hergé sai uusittua sopimuksensa Tintin-lehden kanssa. Enää ei jokaisessa numerossa ollut pakko olla päähahmo Tinttiä, sen sijasta saattoi olla Veikon, Teten ja Jyken tai Kuikan ja Vilin seikkailuja. Vaikka jotakin Hergén piti kaikkiin numeroihin tehdä, niin Tintti-vaatimuksen poistuminen oli helpotus. Tintin alkuvuosien kummisetänä häärinyt isä Wallez kuoli. Huhtikuussa Studios Hergé yhtiöitettiin. Vaimo Germaine oli antanut syrjähypyt anteeksi. Tintti-albumien myynti kasvoi kohisten 1950-luvun alkuvuosina.

Tintin-lehdessä julkaistu ennakkomainos tulevasta.
Tintin-lehdessä julkaistu ennakkomainos tulevasta.
Tintin kuuseikkailu alkaisi uusin kääntein vaikka ensimmäisissä Tintin-lehdessä julkaistuissa ennakkokuvissa on mukana paljon huumoria. Vanhasta käsikirjoituksesta uuteen seikkailuun jäi vain pari kohtausta: Haddockin viskin juonti painottomassa tilassa ja joutuminen Adoniksen kiertolaiseksi. Hergé sai käsiinsä Alexandre Ananoffin teoksen L'Astronautique, jonka kuvituksesta Tintin kuuraketin sisustus sai paljon vaikutteita. Hergé oli kirjeenvaihdossa Ananoffin kanssa ja sai lisätietoja avaruusmatkalle mukaan otettavista laitteistoista. Taisi Irving Pichelin ohjaama Destination Moon (Yhdysvallat) antaa virikettä jos toista. Sbrodjin atomintutkimuslaitoksen tietokoneet olivat piirretty ainoata tuolloin yksityisille myynnissä ollutta mallia (UNIVAC I). Hergén päästyä vauhtiin kävi selväksi, että tulossa oli täysverinen tieteisseikkailu, ei kuuhulluja hupsutuksia. Tuhatkaunon huonokuuloisuus säilytettiin, jotta kaikki tekniset yksityiskohdat saataisiin luontevasti selitettyä sarjakuvassa.

Studioilla tehtiin pienoismallit kuuraketista ja kolmesta avaruuspuvusta. Toimituksessa parahdettiin, että eikö kapteeni Haddockin avaruuspuku riittäisi piirtämisen avuksi? Ei. Myös Tintin ja Miloun puvuista tehtiin mallit. Myöhemmin Hergé kävi Ananoffin luona Pariisissa ja otti mukaansa kuuraketin pienoismallin. Ananoff meni sanattomaksi ihastuksesta mallia tarkastellessaan.

Syksyllä 1950 seikkailun tekeminen katkesi auteurin masennuksen vuoksi. Hergé lähti Sveitsiin ja kuumatkaan palattiin vasta pari vuotta myöhemmin muiden töiden jälkeen. Vuonna 1951 studioille palkattu Bob de Moor sai ensimmäiseksi tehtäväkseen hahmotella koeraketti X-FLR6:n lähtöä ja lentorataa. Nyt Päämääränä Kuu ja sen jatko-osa Tintti Kuun kamaralla saatiin tehtyä kerralla loppuun saakka. Viimeinen osa ilmestyi Tintin-lehdessä joulukuussa 1953. Albumit ilmestyivät 1953 ja 1954. Kuun kamaralla lyheni neljä sivua lehtijulkaisuun verrattuna, samalla kuutankin väri muuttui keltaisesta siniseksi.

Kuuseikkailun alkuosaa voi lukea metaforana Hergén toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Tuhatkauno työskentelee saksalaisen V2-raketin parissa edistääkseen ihmiskunnan yhteistä hyvää. Hän ymmärtää, että hänen pitäisi kuulla mitä muut ihmiset sanovat, mutta eboniittinen kuulotorvi on tähän huono ratkaisu. Tuhatkauno vaipuu lopulta täydelliseen apatiaan, josta hän herää vasta kun häntä haukutaan haihattelijaksi (ranskaksi zuaviksi). Haihattelija oli saanut aikaan paljon erinomaista työtä, ja tulokset eivät luonteeltaan olleet ideologisia. Samoja metaforisia asetelmia Hergé rakentaa Kuun kamarassa insinööri Frank Wolffin kiristyksessä ja myös Tuhatkaunon tapauksessa. Tom McCarthy on tehnyt havainnon, että Päämääränä Kuun Tuhatkaunossa ja Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren (1973) Franz Pöklerissä on paljon samaa. Molemmat sivuuttavat politiikan taustalle kehitellessään V2-rakettia ja joukkotuhoaseita. Toisin kuin Pökler, Tuhatkauno (Hergé) ei tainnut koskaan myöntää itselleen osallistuneensa sopimattomaan toimintaan.

Saksalaisten V2 oli siis alku Tintin kuuseikkailulle ja amerikkalaisten avaruuden valloitukselle. Castermanin juhlajulkaisu sopii hyvin Apollo 11 -lennon muisteluun, vaikka tuskin kustantaja on asiaa näin syvällisesti ajatellut. Toisaalta Hergén kokoamat yksityiskohdat kertovat miten paljon jo 1950-luvun alussa oli teoreettisesti ratkaistu avaruuden asettamia vaatimuksia. Atomivoimaa ei tosin vieläkään ole valjastettu rakettien voimanlähteeksi. Syynä siihen ovat pääosin kansainväliset ydinsulkusopimukset.

Suomessa kuuseikkailu nähtiin ensimmäisen kerran Uudessa Kuvalehdessä ja Uudessa Maailmassa 1961-1963. Viimeinen sivu oli kooste albumin seitsemästä sivusta.
Suomessa kuuseikkailu nähtiin ensimmäisen kerran Uudessa Kuvalehdessä ja Uudessa Maailmassa 1961-1963. Viimeinen sivu oli kooste albumin seitsemästä sivusta.
Vuonna 1969 Hergén studioilla tehtiin nelisivuinen sarjakuva Kuun valloituksesta ja kuvituksia, joissa Tintti tervehtii Neil Armstrongia. Nämä olisivat hyvin sopineet osaksi juhlajulkaisua, mutta painotuotteessa ei ole mitään ylimääräistä. Vain kaksi albumia yksissä kansissa. Syy tähän lienee Tintin oikeuksia valvovan Moulinsartin ja kustantaja Castermanin väleissä. Moulinsart on perustanut oman kustantamon Editions Moulinsart, joka julkaisee Tintin seikkailuja sähkökirjoina ja albumien varhaisempia versioita rajoitettuina painoksina. Kuuseikkailustakin on eilen julkaistu 160-sivuinen Les premiers pas sur la Lune. Se oli tintin.comin nettikaupassa jo ennakkoon myyty loppuun. Tintin ystävien kannalta olisi parempi, jos Moulinsart nielisi kiukkunsa ja käyttäisi ammattimaisen, kirjansa hyvin leviämään saavan kustantajan palveluja.

Vaikka Tintti Kuussa on julkaistu ilman extroja, niin vanhasta tarinasta saattaa löytyä uusia, aikaisemmin huomaamattomia yksityiskohtia. Kvaakin Tintti-keskustelussa Tintti-figuurista huomattiin, että Tintillä ja kapteeni Haddockilla on kuutankista poistuessa lanteillaan pistoolit. Miksi ihmeessä? Pistoolikotelot näkyvät selvästi myös uuden kaksoisalbumin promootiokuvissa. Ranska on hiljan perustanut omat avaruusvoimat, ja Yhdysvalloissa sellaisten perustamisesta on puhuttu paljon. Yksityiskohdan nouseminen esiin sopii hyvin tähän hetkeen.

* Tintin kuuseikkailu Suomessa 1961-63
* Kvaakissa keskustellaan Tintistä


Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali