Arvostelut | Teksti: S. Santikko | Julkaistu: 17.03.2019 klo 20:00:00 | Luettu: 895 kertaa

Valo, tuska ja aika

Mitä, jos kameralla voisi kuvata menneisyyttä? Elämässään eksynyt Jamo yrittää löytää vastauksia kuvista vuosien ja päivien takaa. Omakohtaisen tragedian lisäksi hän alkaa selvittää salaperäisesti kadonneen naisen tapausta yhdessä entisen poliisin kanssa. Mukana menossa on tekoälyllä varustettu pahasuisia paperipaloja tulosteleva pehmopossu.

Valotusaika on kuvattu lähitulevaisuuden Jyväskylässä, jossa tekoälykehitys on yllättävän pitkällä ja vieläpä implementoitu arkisiin esineisiin, leluihin ja kuulakärkikyniin: AI of Things. Ruudut ovat mustavalkoisia, jälkikäsiteltyjä valokuvia. Jamon roolissa on tekijä itse.

Avi Heikkinen: Valotusaika
(Pokuto 2019)
mv., 170 x 240 mm, kovakantinen, 224 ss.
ISBN 978-952-68644-9-5

Sarjakuva voidaan tehdä myös sarjalla valokuvia. Erityisesti Italiassa niillä on pitkä perinne ja siellä nämä kauhuun, rikoksiin ja erilaiseen eksploitaatioon keskittynyt valokuvista koostettu fumetti on ollut hyvin suosittua. Italiasta tämä lajityyppi levisi latinalaiseen Amerikkaan, fotonoveloiden lajityyppi oli siellä pääasiassa saippuaooppera. Yhdysvalloissa valokuvasarjakuvia, foto funnies, nähtiin lähinnä huumorilehdissä, kuten Harvey Kurtzmanin Helpissä ja National Lampoon Magazinessa. Suomessa tätä sarjakuvan alalajia on nähty hyvin vähän. Juho Juntusen valokuvin toteuttama Paholaisen morsian julkaistiin vuonna 2007.

* * *

Avi Heikkinen on jo aikaisemmin käyttänyt valokuvia sarjakuvanovellissaan Syöksykierre (ks. Rakkaus 2.0
(Keski-Suomen Sarjakuvaseura KESS ry:n vuosijulkaisu 2018
). Syöksykierteessä kuvissa oli vielä enemmän kynällä tehdyn tekemisen jälkeä. Valotusajassa valokuvamaisuus on rohkeampaa, vähemmän piiloteltua, joskin kuvat ovat pikselejä säästelemättä käsiteltyjä.

Koska sarjakuva on liioittelun taidetta, valokuvasarjakuva on helposti monotonista kuvasarjaa. Valokuvilla on vaikeata saada kerrontaan sujuvuutta niin, että katse siirtyy vaivatta ruudusta toiseen. Avi on onnistunut välttämään tämän sudenkuopan mainioilla sivusommitteluilla, vaihtelevilla perspektiiveillä ja nokkelasti tehdyillä rajauksilla. Sarjakuvakielen efektejä on hillitysti tuotu kuviin, muttei kuitenkaan vauhtiviivoja. Taustoja on tarvittaessa häivytetty tai sumennettu korostamaan etualan tapahtumia.

Sarjakuvaromaanissa tarina on kuitenkin kuvaakin tärkeämpi. Valotusajassa on tämän suhteen kaikki kohdallaan. Kyseessä on nimenomaan romaani, sillä tarina on taiten ja viitseliäästi kerrottu. Kun fiktion hulluuden imuun uppoutuu, unohtaa lukevansa ja tuntee elävänsä sitä, mitä taiteilija on keksinyt kertoa, on se sitten kuinka mahdotonta tahansa.

Tunnetasolla voimakkain taso luodaan heti ensimmäisessä luvussa, ja sitä kautta, varsinkin raastavan loppukuvan myötä, myös lukijan myötätunto päähenkilöön vahvistetaan. Tieteisromaanissa on eduksi myös se, ettei ihmeellisyyksiä liikoja selitellä vaan ne näytetään. Huumoriakin on sopivasti ripoteltuna. Päähahmojen, Jamon ja ex-poliisi Osmon, nasevasta sanailusta tulevat mieleen Kamala luonto -strippisarjakuvan Ilves ja Kärppä. Kamala luonto -sarjakuvan toinen tekijä, Marja Lappalainen, tekee cameo-roolin Valotusajassa. Visuaalisesti ja temaattisesti tämä sarjakuva on kuin sekoitus Nicolas Roegin Kauhunkierrettä ja Minority Reportia Aki Kaurismäen ohjaamana.

Valotusaika on yksi kunnianhimoisimmista ja onnistuneimmista suomalaisista tieteisromaaneista. Sarjakuvaromaanina se on kansainvälistä tasoa. Puolihuolimattomasti se myös käsittelee hyvin ajankohtaista aihetta: tekoälyn etiikkaa. Esitellyt ongelmat siitä, että koneet päättävät puolestamme, ovat kohta totta. Keski-ikäisen miehen kokema elämisen tuska sen sijaan on suomalaisen kertomataiteen perusaihe. Tällä kertaa se on käsitelty tuoreella tavalla, mikä on jo saavutus sekin.

Lukijalta vaaditaan mutta myös annetaan paljon. Loppu on arvoitus, johon kukin saa keksiä oman vastauksensa. Onko mikään totta vai onko totta vain se, minkä kokee ja tuntee ja muistaa?

Keskustele Valotusajasta Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali