Kolumnit | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 26.08.2018 klo 11:58:16 | Luettu: 648 kertaa

Tarinoita tuntureilta



Lauantaina Rovaniemen kaupunginkirjaston Lapponica-salissa julkistettiin sarjakuvaversio kansatieteilijä Samuli Paulaharjun (1875-1944) teoksesta Tunturien yöpuolta (1937). Paikalla oli neljä teoksen viidestä tekijästä, kustantaja Jon Hällström ja Paulaharjun säätiön ja perikunnan edustajia.

Idea Paulaharjun Tunturien yöpuolen sarjakuvittamisesta oli Lauri Pitkäsen. Idea sai alkunsa Lapin yliopistossa marraskuussa 2016 uskontotieteilijä Juha Pentikäisen luennolla. Hän mainitsi Paulaharjun kirjan, ja Pitkäsen piti etsiä se heti käsiinsä. Tarinat tempaisivat Pitkäsen mukaansa, vanhan emeritusprofessorin vinkki oli hieno. Niiden pohjalta piti saada jotakin aikaiseksi.

Tunturien yöpuolessa on viisitoista tarinaa, joten kokonaisuuden jakaminen usean tekijän kesken tuntui luontevalta. Mukaan Pitkänen pyysi sarjakuvataiteilija Petri Hiltusta, kuvataiteilija Jouko Alapartasta ja Elsa-Maria Kaulasta. Hiltuseen Pitkänen oli tutustunut Helkavirsien sarjakuvaversion tekemisen yhteydessä. Rovaniemeläinen Alapartanen innostui ideasta, ja kehitteli tarinoihin öljymaalauskuvituksen. Äkäslompolosta lähtöisin oleva Elsa-Maria Kaulanen teki sarjakuvansa digitaalisesti piirtäen äitinsä Lea Kaulasen nukkeihin pohjautuen. Lopputuloksessa on mukana kaksitoista Paulaharjun tarinaa.

Paulaharjun kirjan tarinat perustuvat hänen Ruijan keruumatkoillaan kuulemiin myyttisen Pohjolan kansantarinoihin. Niiden perusteella syntyi tekijän ainoa kaunokirjallinen teos, joka on kaamoksen haltioiden, pirujen, trollien ja kummajaisten innoittama. Se on Paulaharjun kirjoista levinnein, se on käännetty saksaksi, puolaksi ja englanniksi.

Lauri Rinta-Kanto ottaa kuvia sarjakuvantekijöistä.
Lauri Rinta-Kanto ottaa kuvia sarjakuvantekijöistä.
Työ lähti etenemään kun Pitkänen otti yhteyttä Samuli Paulaharjun säätiöön ja perikuntaan. Säätiön puheenjohtaja Lauri Rinta-Kanto kertoi, että sen piirissä oli mietitty keinoja tehdä Paulaharjua tunnetuksi nuoremmin sukupolville. Säätiössä oli puhuttukin sarjakuvasta yhtenä mahdollisena keinona. Pitkäsen suunnitelmat sopivat siis säätiölle hyvin. Paulaharjun tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, mutta Pitkänen piti silti soveliaana ottaa yhteyttä myös perikuntaan. Sekin suhtautui asiaan suopeasti, siitä on osoituksena Marjut Paulaharjun kirjoittamat alkusanat.

Jan Hällströmin Salakirjat on aikaisemmin julkaissut uusintapainoksia Samuli Paulaharjun teoksista, myös Tunturien yöpuolista. Sarjakuvaversion julkaiseminen sopi kustantamolle hyvin. Loppujen lopuksi matka Pitkäsen ideasta valmiiksi neliväriseksi, 176-sivuiseksi, kovakantiseksi albumiksi oli lyhyt.

Hiltusen uutta tyyliä.
Hiltusen uutta tyyliä.
Tätä teosta varten Hiltunen kokeili kahta uutta tyyliä. Väritettyjä sarjakuvia Hiltuselta on nähty harvoin, sellainen on tässä kirjassa tarjolla. Pounu-Lassin otrinkiin Hiltunen teki laveerauksen.

– Seuraava albumini tulee samalla tyylillä, paljasti Hiltunen.

Rovaniemen kaupunginkirjastolle julkaisutilaisuuteen oli kokoontunut kahtalainen joukko. Paikalla oli sekä sarjakuvan että Paulaharjun ystäviä. Kirjaan ja osaan sen tekijöistä on mahdollista tutustua myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla ainakin Salakirjojen myyntipöydässä.

* Tunturien yöpuolta kustantajan sivuilla
* Kvaakissa on keskusteltu Tunturien yöpuolesta historiallisten sarjakuvien yhteydessä

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali