Artikkelit | Teksti: Mika Myllynen | Julkaistu: 06.12.2017 klo 20:00:00 | Luettu: 323 kertaa

1932/100 - Nuorenparin elämää

Sarjakuvien Suomi 100

Tosikertomuksia 51/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Tosikertomuksia 51/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Nuorenparin elämää
Käsikirjoitus: Ei tietoa
Piirrokset: Eeli Jaatinen
Piirrokset: Poika Vesanto (Kertomuksia -lehti 1-50-52/1934)
Julkaistu: Tosikertomuksia -lehdessä 47/1930-52/1932 ja Kertomuksia -lehdessä 1/1933-26/1933, 39/1933-50-52/1934


Koska Nuorenparin elämää sarjakuva on hyvin yhteneväinen tarinaltaan, niin käyn läpi vuodet 1930-1934, jolloin sarjakuva ilmestyi Tosikertomuksia ja Kertomuksia -lehdessä. Pääpaino kuitenkin on vuodessa 1932.

Nuorenparin elämää julkaistiin Tosikertomuksia -lehdessä 47/1930 - 52/1932 ja Kertomuksia -lehdessä 1/1933 - 50-52/1934. Se oli naisille suunnattu viikoittain ilmestyvä ajanvietelehti ja levikiltään aika vaatimaton. Pääosiltaan mustavalkoinen lehti...ainoastaan kannet olivat värillisiä. Tosikertomuksia oli Otavan kustantama ja päätoimittajana toimi Ensio Rislakki (Svanberg). Lehden kirjoitukset olivat osin kotimaisia, mutta osa materiaalista tuli Ruotsin kautta amerikkalaisesta Pulp-kokoisesta lehdestä True Story Magazines. Lehti ei koskaan tullut kannattavaksi, vaikka päätoimittaja muutti vuonna 1933 nimenkin ja yritti monipuolistaa kirjoituksia. Lehden lakattua Rislakki siirtyi Seura-lehden johtoon.

Tosikertomuksia 1/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Tosikertomuksia 1/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Kertomuksia 52/1933 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Kertomuksia 52/1933 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Tosikertomuksia ja Kertomuksia lehden takasivu oli pyhitetty aina sarjakuvalle. Aluksi siellä seikkaili "Herrasväki Helminen". Myöhemmin seurattiin Helmisten kotiapulaisen Sievä Sorjosen sekä poliisi Pontevan edesottamuksia. Nämä sarjakuvat julkaistiin siis 1/1930-46/1930 numeroissa. Käsikirjoittajaksi oli sarjakuvassa ilmoitettu Veli Giovanni ja piirtäjäksi Eeli Jaatinen. Tosikertomuksia numerossa 47 alkoi sitten Nuorenparin elämää -sarjakuva. Piirtäjänä toimi edelleen Eeli Jaatinen, mutta enää ei mainittu käsikirjoittajasta mitään. Oliko Veli Giovanni sitten luopunut käsikirjoittamasta lehden sarjakuvia. Voihan olla, että Jaatinen tai Rislakki käsikirjoittivat tuota sarjakuvaa. Tästä ei ole löytynyt mitään tietoa, joten se jää arvoitukseksi.

Tosikertomuksia ja Kertomuksia lehden kannessa komeili aina jonkun naisen kuva, paitsi no 52/1933. Siinä oli 4 poikaa kannessa.

Eeli Jaatinen piirsi Nuorenparin elämää numerosta 47/1930 aina numeroon 36/1931 asti yhtäjaksoisesti. Numeroissa 37-40/1931 ei ole nimetty piirtäjää ja piirrokset eroavat selvästi Jaatisen piirrostyylistä. Ei ole tietoa kuka silloin piirsi Nuorenparin elämää, koska yhdestäkään sarjakuvasta ei löydy edes signeerausta. Myös numerossa 51/1931 ei ole nimetty piirtäjää, mutta sarjakuvan on signeerannut Eeli Jaatinen. Tuo sarjakuva on myös muutenkin erilainen, kuin yleensä oli totuttu näkemään Tosikertomuksien lehdessä. Se oli yksiruutuinen sarjakuva. Vuonna 1932 Eeli Jaatinen jatkoi taas normaalisti koko vuoden piirtämistä Nuorenparin elämään ja tämä jatkui Kertomuksia lehden numeroon 22/1933 asti. Numerot 23-26/1933 taaskaan ei mainita piirtäjää, mutta selvästi Jaatisen käsialaa ja kaikki sarjakuvat on taas yksiruutuisia. Tämän jälkeen numerosta 27-38/1933 Kertomuksia lehdessä alkoi Kalle Viljanen ja Ville Kiljunen sarjakuva. Samalla tyylillä piirretty kuin Nuorenparin elämää, mutta kirjoitukset oli runomitassa. Piirtäjää ei taaskaan mainita, mutta Jaatisen piirustustyyliä tuo luultavasti on. Numerot 39-52/1933 olivat taas Nuorenparin elämää ja Jaatisen piirtämää. Vuonna 1934 Eeli Jaatinen ei jostain syystä enää jatkanut piirtämistä ja puikkoihin siirtyi Poika Vesanto, joka piirsikin aina vuoden 1934 loppuun asti Nuortaparia. Laskemalla yhteen eri Nuorenparin piirroksia niin Eeli Jaatinen piirsi todistetusti 134 kpl ja Poika Vesanto 56 kpl Nuorenparin elämää. Sitten oli 8 kpl tuntemattomia piirroksia, joista luultavasti 4 kpl olisi Jaatisen piirtämiä. Yhteensä Nuorenparin elämää piirrettiin 198 kpl. Leena Romu on saanut Kuti #43 liitteessä erilaisia tuloksia piirroksien lukumääräksi. En ole varma kuinka hän on laskenut niitä.

Tosikertomuksia 26/1932 ja 27/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Tosikertomuksia 26/1932 ja 27/1932 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Sarjakuva oli piirretty yhdeksän säännöllisesti koostuva ruudukko ja ruutujen alle oli sijoitettu tekstit. Ainoastaan numeroissa 51/1931 ja 23-26/1933 oli piirretty koko sivun kokoinen yksi sarjakuvaruutu. Välillä sarjakuvaruutu jatkui seuraavan tai kolmanteen ruutuun. Myös sarjakuvan alapuolella oleva teksti saattoi levittyä 2 tai 3 ruudun leveydeksi.

Tosikertomuksia 15/1932 ja Kertomuksia 3/1934
Tosikertomuksia 15/1932 ja Kertomuksia 3/1934
Vuonna 1934, kun Poika Vesanto tarttui piirtäjän siveltimeen, olisi luullut, että Nuoripari olisi saanut puhekuplat, mutta lehti jatkoikin vanhalla tyylillä sijoittamalla tekstit ruudun alle. Poika Vesanto oli meinaa omaksunut ensimmäisten joukossa puhekuplien käytön suomalaisissa sarjakuvissa. Poika Vesannon piirtämät sarjakuvat eroavat muutenkin Jaatisen piirtämistä. Vesanto on pelkistänyt piirroksia ja viivan käyttö on muutenkin paljon sulavampaa. Myös värien käyttö paljon hillitympää kuin Jaatisella.


Nuorenparin elämää on kuin "Salatut elämät" tai "Kauniit ja rohkeet" TV-sarja, mutta sijoitettuna 1930-luvulle ja sen ajan säädylliseen elämään. Siinä seurataan Eevi ja Jaska Hettisen kotielämää aina kirkkohäistä alkaen. Nuoripari on suhteellisen varakasta keskiluokkaa, koska hyvin pian Eevi haluaa kotiapulaisen, huonekaluja ostetaan moneen kertaan, Jaksa ostaa itselleen auton, he käyvät naamiaisissa ja teattereissa aina hienoissa ja tyylikkäissä puvuissa. Vuokraavat kesämökkiä ja matkustelevat. Eevi ja Jaska asuvat kaupungissa, mutta missään kohtaa sarjakuvaa ei ole mainintaa kaupungin nimestä. Täytyy siis tehdä pientä tutkimustyötä. Numerossa 39/1932 matkustetaan ratikalla. Suomessa raitiovaunuliikennettä 1930-luvulla oli vain Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Tampereella. Sarjakuvassa kaupunki sijaitsee meren rannalla, joten Tampere jää laskuista pois. Numerossa 1/1933 lopulta asia ratkeaa, kun Jaksa ja Eevi lähtevät hiihtämään. He matkustavat raitiovaunulla ja hiihtävät Seurasaareen. Ainoastaan Helsingistä löytyy Seurasaari niminen paikka, joten Hettisten kotikaupunki on Helsinki.


Jaska tuo perheelle toimeentulon, Eeva ei käy töissä, vaikka 30-luvulla työssäkäyviä kaupunkilaisnaisia alkoi esiintymään aina vaan enemmän. Molemmat aviopuolisot ovat aika uusavuttomia ja varsinkin Eevin huushollin pito on alussa aika onnetonta. Siksipä talouteen palkataankin kotiapulainen, Josefiina, joka on tomera "justiina-tyyppinen" savolainen maalta muuttanut kotihengetär. Vähän omavaltainen kotiapulainen, jota ei edes Eevi ja Jaskakaan aina pysty määräilemään. Kova kahvin kittaaja josefiina kylläkin on. Muutenkin sarjakuvassa juodaan kahvia ihan älyttömän paljon. Josefiina asuu samassa huoneistossa nuorenparin kanssa. Hänellä on oma huone.


Sen ajan kerrostaloissa oli usein päärappu eli ns. herrasväen rappu ja sivussa palvelijoiden rappu, paljon pienempi rappu. Herrasväen rapussa oli hissi, joka yleensä palvelusväen rapusta puuttui. Palvelusväki ei saanut käyttää päärappua. Palvelusväen rapussa asui mm. autonkuljettaja, kotiapulainen tai muu palkollinen. Huoneistot olivat pieniä yksiöitä tai parhaassa tapauksessa kaksioita. Palvelusväen rapusta oli ovi Herrasväen puolelle, jotta esim. kotiapulainen pääsi helposti palvelemaan herrasväkeä. Eeva ja Jaskan koti ei näköjään ollut ihan prameammasta päästä, joten kotiapulainen asui samassa huoneistossa Jaskan ja Eevin kanssa.


Hyvin varhaisessa vaiheessa Hettisten elämään saapuu paroni von Puppelmann, joka yrittää sitkeästi tungeta Eevi ja Jaksan elämään. Jaska mustasukkaisuus paronia kohtaan johtaa moneen hankalaan tilanteeseen. Paroni on aristokraattinen yökukkuja, viiksikäs, roistomainen olemuksen omaava hahmo, joka paljastuu lopulta salakuljettajaksi. Suomessa vapaaherran epävirallisena puhuttelunimenä on paroni. Vapaaherra taas on ylhäisaateliin kuuluva, kreiviä alempi arvonimi. Vapaaherruus on suvussa periytyvä arvonimi, jonka saa suvun esikoispoika. Suomen 63:sta vapaaherrasuvusta on jäljellä enää 29 kpl.


Kertomuksia 39/1933 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Kertomuksia 39/1933 (Yliopiston kirjaston kokoelmat)
Numeroiden 27-38/1933 Kertomuksia lehdessä oli paussi Nuorenparin elämässä. Numerosta 39/1933 Nuorenparin elämä sarjakuva taas jatkui ja nyt perheeseen oli yhtäkkiä tupsahtanut pieni lapsi. Hän on 4 kk vanha Jaska Napoleon Hettinen, mutta häntä kutsuttiin vain Nöpö-nimellä. Lapsen koko vaihteli tosi paljon Eeli Jaatisen piirroksissa. Välillä hän oli pikku vauva, mutta toisessa numerossa taas melkein 6-vuotiaan kokoinen. Poika Vesanto piirsi lapsen aika tarkaan saman kokoiseksi, mutta sarjakuvan edetessä lapsikin kasvoi ja kehittyi.


Jaska Hettinen on tavallaan antisankari. Kovat luulot itsestään, omista teknisistä kyvyistään. Yrittää olla urheilullinen, siinä onnistumatta. Avioliittoa varjostaa Jaskan voimakas mustasukkaisuus. hän näkee melkein kaikki Eevin miespuoliset ystävät kilpakosijoina. Jaskalla on taipumusta synkkyyteen ja ylireagointiin. Tämä ilmenee käytännön piloilla, joista suurimman osan saa Paroni von Puppelman esim. suklaakonvehtien myrkyttäminen laksatiivilla, unilääkkeitä drinkkeihin jne. Yleensä jekut menevät pieleen ja Jaska itse saa kärsiä niistä. Jaskan ammattia ei koskaan kerrottu, mutta työpaikkaa esiteltiin muuten. Hän ei kylläkään ollut mikään johtaja, vaan yksi työntekijöistä, mutta oma työhuone hänellä kuitenkin oli. Hyväpalkkainen työpaikka, koska pystyi palkkaamaan kotiapulaisen, Eevi oli kotiäitinä ja heille ostettiin joitakin hyvinkin arvokkaita uusia teknisiä kodin vempaimia sekä auto.

Tosikertomuksia 44/1931 (Yliopiston kirjaston kokoelmat) ja Mainoskuva vuoden 1930 aikakausilehdestä (http://www.searshomes.orgindex.phptagge-monitor-top)
Tosikertomuksia 44/1931 (Yliopiston kirjaston kokoelmat) ja Mainoskuva vuoden 1930 aikakausilehdestä (http://www.searshomes.orgindex.phptagge-monitor-top)
Numerossa 44/1931 Jaska ostaa jääkaapin ja onnistuu lukitsemaan itsensä jääkaapin sisään. Onneksi Eevi pelastaa miehensä ahdingosta, mutta Jaska kylmettyy hyytävästä kokemuskesta. Jääkaappi alkoi yleistyä kotitalouksissa, kun 1927 General Electric toi markkinoille Christian Teenstrupin keksimän mallin, jossa kaapin päällä oli pyöreä lauhdutin, joka muistutti amerikkalaisen sotalaiva USS Monitorin tykkitornia. Tätä jääkaappia kutsuttiinkijn lempinimellä "Monitor Top". Kaapin hinta oli aluksi 525 dollaria, mutta laski 240 dollariin. Ensimmäinen jääkaappi tuli Suomeen 1928, mutta se oli hyvin kallis aina 50-luvulle asti. Pikkuhiljaa se kuitenkin yleistyi ja vuonna 1954 Suomen kotitaloudet omistivat 578000 jääkaappia ja 4000 pakastinta. Jos Hettiset ostivat vuonna 1931 jääkaapin, niin he olivat todellisia pioneereja. Rahaakin oli palanut sen autoin hinnan verran.

Tosikertomuksia 10/1932 (Yliopston kirjaston kokoelmat)
Tosikertomuksia 10/1932 (Yliopston kirjaston kokoelmat)
Toinen tekniikan ihme esiteltiin numerossa 10/1932, kun Jaska ostaa itselleen radion, kolmannen luokan hintaan. Eihän Jaska "tekniikan ihmelapsena" tietenkään osannut koota radiota oikein ja se jäi lopulta nurkkaan pölyttymään. Ensimmäinen radiasema Suomessa aloitti Tampereella 1923, Arvi Hauvosen opastuksella. 1924 perustettiin Tampereen radioyhdistys. Yleisradio taas perustettiin 1926, joka lähetti ensimmäisen radio-ohjelmansa 9.9.1926. vuonna 1928 radiolähetyksiä pystyi kuulemaan koko maassa. 1930-luvulla radiota kuunteli 100000 suomalaista kotia. Ylen toiminta siirtyi vuonna 1934 valtiolle ja aluksi nimeksi tuli Oy Suomen Yleisradio Ab, joka muuttui 1944 Oy Yleisradio Ab:ksi. Jaskan radio oli ns. putkiradio, jossa oli elektroniputkella tai putkilla toimiva radiovastaanotin.


Jos yrittää etsiä esikuvaa Nuorenparin-sarjakuvalle, niin eräs amerikkalainen sarjakuva kuvaa vähän samantapaista perhettä kuin Hettiset. Helmi ja Heikki eli Touhulan perhe (engl. Blondie) alkoi ilmestyä yhdysvaltalaisissa sanomalehdessä 8.9.1930. Suomessa sarjakuvaa julkaisi ensimmäisen kerran Turun Sanomat 13.10.1940. Vaikka Tosikertomuksia lehti seurasikin paljon amerikkalaisia aikakausilehtiä, niin ei se luultavasti saanut ideaa Nuorenparin elämää kuvaavaan sarjakuvaansa, helmistä ja Heikistä. Kyllä se oli ihan Veli Giovannin ja Eeli Jaatisen luoma oma sarjakuvansa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali