Artikkelit | Teksti: Reima Mäkinen | Julkaistu: 05.11.2017 klo 13:58:54 | Luettu: 128 kertaa

1925 / 100 - Tohtori Tietovalta

Sarjakuvien Suomi 100

Tohtori Tietovalta
Teksti ja kuvitus: Toivo Vikstedt
Julkaistu: Suomen Kuvalehti n:rot 46, 48, 50 ja 51-52/1925

Ajanvietesivun mainossarjakuva paljastuu yleisökilpailuksi! Suomen Kuvalehti 46/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Ajanvietesivun mainossarjakuva paljastuu yleisökilpailuksi! Suomen Kuvalehti 46/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Toivo "Topi" Vikstedt (1891-1930) oli monessa mukana. Kymmenluvulla hän oli ehtinyt ystäviensä Bruno Tuukkasen ja Harry Röneholmin kanssa pyörittää reklaamitoimistoa, yhtä Suomen ensimmäisistä, sekä perustaa ja kuopata pilalehti Kerberoksen.
Viksted laajensi tarpeen mukaan ilmaisuaan pilakuvasta sarjakuvaan ja käytti molempia medioita luontevasti myös mainostarkoituksiin. Kun päästiin ylös maailmansodan seurauksien aiheuttamasta lamasta , itsenäisyyden ajan alun taloudellinen toimeliaisuus oli vilkasta. Mainostoimiston, taideyhdistyksen ja muiden kontaktiensa kautta joviaalilla kynäniekalla riitti puuhaa. Olavi Järvi luonnehtii häntä kirjassaan hyväntuuliseksi, avarakatseiseksi, suvaitsvaiseksi, toverilliseksi ja rehdiksi mieheksi. Yhdessä Yrjö "Agapetus" Soinin ja Hillari Viherjuuren kanssa Vikstedt muodosti Otavan kustannusosastolla huumoriin keskittyneen voimakolmikon, joka teki muun muassa Joulukärpänen -nimistä vuosijulkaisua.

Aikansa tunnetuimmat piirroshahmot: Uuden Suomen Matti, Adamson, Kenonen ja tietenkin Tohtori Tietovalta. Suomen Kuvalehti 50/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Aikansa tunnetuimmat piirroshahmot: Uuden Suomen Matti, Adamson, Kenonen ja tietenkin Tohtori Tietovalta. Suomen Kuvalehti 50/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Tietovalta seikkaili ensimmäisen kerran Suomen Kuvalehden Ajanvietesivulla ja näyttäytyi sen jälkeen lehden ilmoitusten ohessa. Kokonaisten sarjakuvasivujen alalaitaan on painettu pienellä teksti: "Ilmoitussivu". Melkoista reklaamimiesten ristiinmarkkinoinnin innovaatiota edustaa Tietovalta-sarjakuva, jossa esitellään tietosanakirjan mahdollisuuksia ristikon ratkaisijan apuna. Viherjuuri, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Veli Giovanni, oli juuri esitellyt yleisölleen Suomen Kuvalehden Ajanvietesivulla amerikkalaisen keksinnön sanaristikot.

Samaan aikaan Tohtori Tietovallan kanssa syntyi toinen, tyystin erilainen ja lopulta vielä suurempaan kuuluisuuteen kiivennyt mainoshahmo, Pekka Puupää. Tietovalta ei kuitenkaan ole mikään puupää, keppostelija ja tyhjän nauraja, vaan asiallinen ja fiksu kaveri. Hän edustaa kaupunkilaistyyppiä, jolla on halu ja mahdollisuus käyttää aikaansa itsensä sivistämiseen. Vikstedt jatkoi hahmon avulla jo pilalehdissä alkanutta taisteluaan humpuukia ja tyhmyyttä vastaan.

Mainostettava tuote, Otavan Pieni tietosanakirja, oli kuivan asiallinen. Kustannustalossa annettiin kuitenkin sen mainosten ilakoida. Jaakko Puolakka kuvailee Vikstedtin ja kumppaneiden ideaa nerokkaaksi. Vuonna 1927 ilmestyi jopa Väinö Nuortevan eli Ollin kirjoittama Tohtori Tietovallan aapinen, josta otettiin 11 000 kappaleen painos ilmaisjakelua varten. Tämän lisäksi Vikstedt ja Nuorteva tekivät yhteistyötä Mustapartaisen miehen "pakinaseikkailujen" parissa.

Tuulispäässä julkaistu mainos. Kuva: Topi Vikstedt
Tuulispäässä julkaistu mainos. Kuva: Topi Vikstedt
Epäilemättä Tietovalta-hahmo löysi Otavan rahalla tiensä myös muihin lehtiin. Pilakuvan tapaiset ilmoitukset kiinnittivät taatusti lukijan huomion. Taidokkaasti laadittu tyyyppi oli oloissamme jo sinänsä uutta ja erikoista. Suomalaisia, tai ylipäätään minkään maalaisia sarjakuvasankareita, ei ollut täällä siihen mennessä nähty kuin kourallinen.

Tietosanakirjan julkaisuvuosi hupeni nopeasti, ja Vikstedt piirsi nyt mainossarjakuvia muistakin Otavan julkaisemista kirjoista. Suomen Kuvalehden numerossa 1/1926 nähdään huima, sivun mittainen juttu, joka esittelee lukijoile Tohtori Tietovallan pojan. Iltalukemiseksi nautittu Merikotka -romaani siivittää hänen uniseikkailunsa melkoisiin sfääreihin. Seuraavaan numeroon Vikstedt teki opettavaisen "seikkailun" junassa. Sarjakuva puffasi Otavan romanttisia Kirsikkaromaaneja, eikä siinä ollut sijaa setämies Tietovallalle.
Otava, Kuvalehti ja Vikstedt pitivät kuitenkin sarjakuvahahmoa hengissä. Kesällä (26/1926) kahdesta suuresta kuvasta muodostuva Tietovallan liitto -sarjakuva esittää kulkueen joka koostuu Tietävien ihmisten puolueesta.

Otavan Pienen Tietosanakirjan kannen suunnitteli tietenkin Topi Vikstedt
Otavan Pienen Tietosanakirjan kannen suunnitteli tietenkin Topi Vikstedt
Otavan Pienen tietosanakirjan menekki ylsi lopulta 42 000kappaleeseen. Vuonna 1925 Suomea mullisti myös radiolähetysten käynnistyminen. Nämä nopeasti yleistyneet uutuudet olivat oman aikansa internettiä. Ne avasivat kiinnostuneelle ikkunan maailman keksintöihin ja ihmeellisyyksiin. Voidaan väittää, että Pienen Tietosanakirja toimi lähtölaukauksena yli 50 vuotta kestäneelle suomalaisten innostukselle erilaisia toimitettuja yleistietokirjoja kohtaan.

1920-luvun puolivälissä Vikstetd työskenteli Otavalla kirjamuotoilun ja kuvittamisen parissa. 1925 hän muutti perheineen Heikinkadulle Amos Andersonin rakennuttamaan kivitaloon. Anderson, joka oli aikanaan kokeillut Dagens Tidning -lehden kustantamista, omisti nyt Huvudstadsbladetin, ja juuri lehtihommissa solmittujen suhteiden ansiosta Vikstedtille järjestyi tämä asunto.


Tietosanakirja esitteli suomalaisille kaiken maailman asioita. Suomen Kuvalehti 48/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Tietosanakirja esitteli suomalaisille kaiken maailman asioita. Suomen Kuvalehti 48/1925 Kuvat: Topi Vikstedt
Perheesen syntyi kolmas lapsi ja Vikstedt, joka ei koskaan oppinut ymmärtämään rahan päälle, työskenteli ahkerasti elättääkseen pesueensa. Otavan Päivätyön lisäksi hän opetti iltaisin Taideteollisuuskoulussa ja laati öisin pilakuvia. Vuoden alussa hän oli käynnistänyt kokonaan oman pilalehden, Puntarin. Vaikka Vikstedt sai mukaansa koko joukon vanhoja ystäviään, nyt jo nimekkäitä tekijöitä, lehti loppui kolmanteen numeroonsa. Vikstedt jatkoi edelleen ilmestyvien muutaman itsenäisen pilalehden avustamista ja laati kansia sekä kuvituksia Otavan kuukausijulkaisuun Aittaan. Kaksikielisellä huumorimiehellä oli vientiä. Lyhyeksi jääneestä urasta huolimatta Olavi Järvi pitää Vikstedtiä pilapiirrännän kiistattomana mestarina.

Kova työtahti vaati veronsa. Kesällä 1927 tekemänsä Euroopan kiertomatkan ja sitä seuranneen raskaan syksyn jälkeen Vikstedt vetäytyi lepäämään Hyvinkään sanatorioon. Lomallakaan hän ei osaannut rentoutua, vaan piirsi lähes tauotta. Väsymys alkoi olla alituinen vieras, ja taiteilijan sydän petti lopullisesti toukokuussa 1930.

Lähteet: Kolmipäinen koira, Jaakko Puolakka, Otava 1983
Parhaat pilapiirtäjämme, Olavi Järvi, Tammi 1979

* Keskustele sadan vuoden sarjakuvista
Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali