Arvostelut | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 14.10.2017 klo 08:44:36 | Luettu: 413 kertaa

Kuka ajattelisi tarjoilijaa?

Mihin ihmiset menevät, kun haluavat keskustella? Kulmakuppilaan, jonka tarjoilijan on vähintään kuunneltava mitä sydämellä on.


Jana Vasiljević
Manet's Diner
suom. Tuomas Tiainen
Dead Genesis, 2017
ISBN 978-952-67792-7-0
32 s., nelivärinen, pehmeäkantinen



Serbialaissyntyinen kuva- ja sarjakuvataiteilija Jana Vasiljević (s. 1990) asuu ja vaikuttaa Belgian Gentissä. Hän on sarjakuva-antologioistaan tunnetun Tieten Mer Haar -kollektiivin perustajajäsen. Kollektiivin tarkoituksena on auttaa nousevia taiteilijoita julkaisemalla ja esittelemällä heidä töitään Belgiassa ja muuallakin maailmassa. Vasiljević oli Helsingissä residenssitaiteilijana ja sitä kautta hänen albumiinsa on tarttui suomalainen pienkustantamo Dead Genesis. Manet's Diner on kustantamon ensimmäinen käännösalbumi.

Kustantajan tiedotteen mukaan Vasiljević on tehnyt sarjakuvia sodasta, rakkaudesta, jalkapallosta, tietokonepeleistä, 1990-luvun popkulttuurista, Talking Headsista, ihmisluonnosta ja kyseenalaisista tieteellisistä teorioista. Manet's Diner on ihmisluonnon tarkkailua.

"Saako olla maitoa?" Tarjoilijan yksinkertainen kysymys johti neljän sivun mietteisiin mielentilasta. Lopulta vastaus on "ei". Ihmisillä on tarve puhua omista asioistaan. Tarjoilija kelpaa kumppaniksi oli tällä siihen halua tai ei. "Maailma palaa ja ihmiset ovat lähinnä kiinnostuneita itsestään", pohtii tarjoilija tauollaan.

Tarjoilijalle avaudutaan lähinnä suruista. Ymmärrettävästi ne saavat useat ihmiset avautumaan ja etsimään kontaktia toisista ihmisistä. "Kai ihmisillä on oikeus suruunsa, kunhan ei kilpailla kuka on surullisin." Ehkä jonkun olisi siitä kysyä mitä tarjoilijalla on oman mielensä päällä.

Vasiljevićin teoksen nimi johdattaa ajatukset Édouard Manet'hen (1832-1883). Kuulun impressionistin vaikutus näkyy sarjakuvassa hetken vaikutelmien ikuistamisena ja värien käyttönä. Manet's Dinerin aloittavassa ruudussa on samaa asetelmaa Manet'n Un Bar aux Folies-Bergère (1882) -maalaukseen.

Édouard Manet. Un Bar aux Folies-Bergère, 1882

Manet'n viimeisenä mestariteoksena pidetyn maalauksen peili on keskusteluttanut paljon taidehistorioitsijoita. Keskustelu on laventunut ja saanut uusia tulkintoja sen jälkeen, kun Michel Foucault käytti taulua esimerkkinä puheessaan Albright-Knox Art Galleryssa Buffalossa huhtikuussa 1970. Vasiljević varioi teemaa taiteellisesti. Asiakkaat on kuvattu sarjakuvassa normaaliin tapaan, mutta tarjoilija tuntuu aina olevan heijastus. Myös tauolla ollessaan.

Vierailu Manet's Dinerissa johti kauemmas kuin teosta avatessa osasi olettaa. Puhetta, hälinää, kofeiinin siivittämää ainaista jaarittelua… Ehkä seuraavalla kerralla etsii suruunsa kuulijaksi jonkun läheisen, eikä peiliä.



* Kvaakissa on keskusteltu Dead Genesisin sarjakuvista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali