Artikkelit | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 15.11.2017 klo 14:33:41 | Luettu: 181 kertaa

1940 / 100 - Maan mies Marsissa

Sarjakuvien Suomi 100

Vuoden 1947 kansikuva.
Vuoden 1947 kansikuva.
Maan mies Marsissa
Kuvat: Ami Hauhio
Teksti: Reino Helismaa ja Olavi Kanerva
Julkaistu: Isku 1940
Kanervan kustannusliike

"Trotyloidikaasu - atomiaikakauden viimeisin keksintö - on nyt alistettu ihmisjärjen hallintaan. Insinööri Tero Turma on lähtenyt vaimonsa Sylvian kanssa ihmeelliselle matkalle Marsiin.

Avaruuskone lähestyy outoa planeettaa, kun äkkiä tapahtuu jotain odottamatonta. Marsin vetovoima ylittää tieteelliset laskelmat. Kone syöksyy merkilliselle tähdelle. Tero ja Sylvia pelastuvat kuin ihmeen avulla, mutta avaruuskone tuhoutuu ..."

Tällaisella pohjustuksella lähtee Isku: jännityskertomuksia -lehden jatkosarjakuva liikkeelle. Isku ilmestyi välirauhan aikana, talvi- ja jatkosodan välissä 1940–41. Maan mies Marsissa on suomalaisen tieteissarjakuvan ehdoton klassikko. Sen käsikirjoittajat Olavi Kanerva ja Reino Helismaa mitä ilmeisimmin halusivat toimittamaansa lehteen amerikkalaistyylisen seikkailusarjan ja tilasivat sen Ami Hauhiolta. Kolmikko tunsi toisensa kirjapainoyhteyksistä.

Sarjakuvan kuvituksen tehnyt Aimo Robert Hauhio oli yksi ensimmäisiä suomalaisia sarjakuvantekijöitä, jotka suhtautuivat tekemisiinsä vakavasti. Vaikka varsinainen leipä tuli muilta kuvanteon alueita, hän selvästikin seurasi tiiviisti aikansa sarjakuvakenttää ja kehitti sarjakuva-alan osaamistaan määrätietoisesti. Piirtopalat-lehden haastattelussa 1945 Hauhio kuvailee sarjakuvapiirustusta tulevaisuuden alaksi.

Pinnalta katsoen Maan mies Marsissa tarjoaa sotien ankeuden keskellä pakoa arkitodellisuudesta. Sota-ajan jännitteet ja epävarmuus heijastuvat kuitenkin sarjan kaoottisuudessa, ja etenkin siinä miten sarjan suomalaissankarit viskataan keskelle vieraassa ympäristössä käytävää sotaa, sodanjumala Marsin punaiselle planeetalle!

Tero ja Sylvia koittavat selvitä kahden voiman puristuksissa, kun marsilaisten aurinkokaupunki Tlazin miliz-taistelijat ja kanavakaupungin lonkeronaamaiset olennot sotivat keskenään. Sotakoneina toimivat titanosaurukset ja amphiz-pedot iskevät raivoisasti yhteen kuolemansäteiden räiskyessä. Suomalaisten on tultava toimeen yksin, ilman apua. Tämä on heille sota, jota ei voi voittaa. Heidän on vain selviydyttävä siitä mahdollisimman vähin vahingoin. Ajopuu-Suomi sodan melskeissä?

Sota!
Sota!
Tlazin aurinkokaupungin autoritäärinen johtaja kuningas Goz jää alakynteen ja pakenee. Välillä erilleen joutuneet Tero ja Sylvia pääsevät pakenemaan vankeudestaan, joutuakseen vain vielä pahempiin tilanteisiin. Tarinan nopeat ja odottamattomat käänteet korostavat ahdistavaa tunnelmaa, lukija on yhtä vieraassa ja epävarmassa tilanteessa kuin tarinan sankarit.

Jatkosodan puhjetessa kesällä 1941 kutsuttiin Reino Helismaa ja Olavi Kanerva palvelukseen ja Isku lakkasi ilmestymästä. Maan mies Marsissa piti viedä nopeasti päätökseensä, mikä näkyy tarinan hätäisessä lopetuksessa.

Alex Raymondin Flash Gordon vaikutteet näkyvät kuvissa voimakkaina, tarina puolestaan on velkaa E.R. Burroughsin Mars- ja Venus -kirjoille.

Jättiläishirviöt sotakoneina
Jättiläishirviöt sotakoneina

Sodan jälkeen, vuonna 1947 Kanerva sai idean julkaista sarja omana albuminaan. Jostain syystä se päätettiin julkaista alkuperäisestä poikkeavassa formaatissa. Painolaatat leikeltiin irtoruuduiksi ja asemoitiin uudelleen hyvin väljästi. Vaakamuotoisena julkaistusta albumista on jätetty joitakin ruutuja ja kokonaisia sivujakin pois. Ehkä kaikki laatat eivät olleet enää edes tallessa.

Pilkottu sivu 1947 versiosta.
Pilkottu sivu 1947 versiosta.
Albumia mainostettiin vielä 1950-luvun lopun Seikkailujen maailma –lehdissä ja sen painoksesta jäi myymättä melkoinen osa.

Kun Kanervan Kirjapainon toimitalo Lahdessa purettiin 1970-luvun alussa, löydettiin siinä yhteydessä laatikkokaupalla Maan mies Marsissa -albumeita. Ne olivat vähällä päätyä jätepaperivarastolle. Siellä onneksi kuitenkin ymmärrettiin asian päälle siinä määrin, että Maan miehet myytiin eräälle divarinpitäjälle. Niinpä albumia on yhä melko helposti saatavilla, vaikka siitä pyydetään joskus poskettomiakin hintoja.

Olavi Kanerva (1913-74) jatkoi isänsä perustamaa kirjapainotoimintaa ja Seikkailujen Maailman julkaisemista. Sarjakuviin hän palasi vielä kerran kirjoittamalla Hauhion piirrettäväksi Lentävä lautanen -nimisen tarinan 1953. Reino Helismaa (1913-65) ei tehnyt enää sarjakuvakäsikirjoituksia. Iskelmäsanoittajana ja filmikäsikirjoittajana lähimmäksi sarjakuvia hän pääsi kirjoittaessaan Pekka ja Pätkä -elokuvia. Ami Hauhio (1912-55) jatkoi kirjankansikuvittajana ja sarjakuvantekijänä aina kuolemaansa saakka.

uuden painoksen kansi.
uuden painoksen kansi.

Zum Teufel uudelleenjulkaisi sarjakuvan lehtiversion yhdessä Lentävän lautasen kanssa albumimuodossa ja restauroituna 2011.
Uusintapainoksen arvostelu Kvaakissa

Osallistu Kvaakin Sarjakuvien Suomi 100 -keskusteluun.
Vuosilta 1917-1966 valitut sarjakuvat listattuna.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali