Artikkelit | Teksti: Mika Myllynen | Julkaistu: 24.09.2017 klo 04:35:01 | Luettu: 154 kertaa

1930 / 100 - Olli Pirteän seikkailut

Sarjakuvien Suomi 100

Sirkka, Nuorten toverit nro 1 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Sirkka, Nuorten toverit nro 1 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset
Tekijä: Hjalmar Löfving
Julkaistu: Sirkka, Nuorten toveri 1-12/1930

Olli Pirteä ilmestyi aluksi Sirkka, Nuorten toveri -nimisessä lehdessä 15/1926-1945 ja myöhemmin Lasten maailmassa (nrot 5,6,12/1946). Vuonna 1930 sarjan formaatti muuttui sivun kokoisesta aukeaman alaosan kuuteen ruutuun. Juoni jatkui numerosta toiseen. Olli Pirteässä oli surrealistisia piirteitä. Sarjasta tulee paikoitellen mieleen Winsor McCayn Pikku Nemo. WSOY julkaisi Olli Pirteän seikkailuja albumina 1927.

Hjalmar Löfving (1986-1968) oli hyvin tuottelias piirtäjä. Taidekoulutuksen hän sai Ateneumin Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1913-1917. Hän aloitti pilapiirtäjänä, mutta siirtyi jo varhaisessa vaiheessa tekemään myös sarjakuvia ja animaatioita. Ensimmäinen pilakuva julkaistiin Velikulta-pilalehdessä 1910-luvulla. Sitoutumattomana piirtäjänä hänen ei tarvinnut ruveta miettimään aatesuuntia tai yhteiskuntaluokkia. Piirroksensa hän sai niin työväen Kurikkaan kuin kokoomuslaiseen Tuulispäähänkin. Löfving piirsi myös äärioikeistolaisiin lehtiin kuten Kustaa Vaasaan tai Vapaa Suomi -lehteen. Elättääkseen perheensä Löfving piirsi siis kaikenlaista. Hän toimi mainosalalla, kuvitti lehtien novelleja ja lasten palstoja, sekä piirsi kilpailutehtäviä ja kuva-arvoituksia. Säästöpankin Lipas-lehden sarjakuvien ansiosta hän kohosi Säästöpankin nuorisotoiminnan keulakuvaksi, "Lipas-sedäksi". Löfving oli monipuolinen piirtäjä. Hän piirsi 1920-30-luvulla mainosanimaatioita, varsinkin SOK:lle. Mainosanimaatioiden lisäksi hän teki yhden omankin piirrosanimaation. "Muutama metri tuulta ja sadetta" (1932) oli 2 min 47 sekunnin mittainen ja yksi varhaisempia piirrosanimaatioita Suomessa. Vanhoilla päivillään Löfving pääsi näyttämään kykyjään jopa televisiossa. Löfving tunnettiin siellä Niksulan TV:n Setä Pim-Pomina...vähän niin kuin Kylli Koski tunnettiin Kylli-tätinä.

Vuoden 1930 Olli Pirteä kulki nimellä "Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset". Olli Pirteä ja Jussi Metkanen olivat saaneet joululahjaksi pillereitä, joilla voi muuttaa itsensä erilaisiksi eläimiksi. Olli ja Jussi päättävät lähteä laivalla Ahvenanmaalle. He nielevät ihmepillerin ja muuttuvat Felix-kissaksi ja Bonzo-koiraksi. Löfving "lainasi" nämä eläinhahmot omaan sarjaansa aikansa suosituimmista amerikkalaisista sarjakuvista ja animaatioista.

Sirkka, Nuorten toverit nro 1 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Sirkka, Nuorten toverit nro 1 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Felix-kissahan oli aloittanut Helsingin Sanomissa ensimmäisenä päivittäisenä sarjakuvana 17.3.1929. Bonzo-koira taas seikkaili Uudessa Suomessa samoihin aikoihin.

Ahvenanmaalta matka jatkui Etelä-Saksaan. Kaverukset käyvät myös Hollannissa ja Englannissa. Tavattuaan Englannissa partiolaisia Olli ja Jussi muistelevat edellisen vuoden suurta partioleiriä Suomessa. Ovathan he partiolaisia itsekin.

Sirkka, Nuorten toverit nro 8 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Sirkka, Nuorten toverit nro 8 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Kansainvälinen partiotoiminta alkoi Englannissa elokuussa 1907 Robert Baden-Powellin aloitteesta. Suomeen aate tuli jo varhaisessa vaiheessa vuonna 1910. Keisari Nikolai II julisti partiot laittomiksi. Venäjällä pelättiin, että partioliike harjoittaisi salaista sotilaskoulutusta. Toiminta jatkui maanalaisena, kunnes keväällä 1917 se jälleen sallittiin. Löfving oli itsekin kuulunut nuorena partioon.
Partiopoikien maja Hietaniemen metsikössä 1930 (Helsingin Kaupunginmuseo, 1930 © Pälsi Sakari)
Partiopoikien maja Hietaniemen metsikössä 1930 (Helsingin Kaupunginmuseo, 1930 © Pälsi Sakari)
Samaan aikaan kansainväliset virtaukset toivat Suomeen paljon muitakin tapoja. Vaikka äitienpäivä sai virallisen liputuspäivänsä vasta 1947, sitä alettiin viettää täällä heti maan itsenäistyttyä. Äitienpäivän toi Suomeen kansanedustaja Vilho Reima. Lastenlehdessä tämä näkyi niin, että Olli ja Jussi joutuvat tietenkin palaamaan Suomeen äitienpäiväksi, koska he halusivat tuoda kukkia äidille.

Matkakuume ei hellitä vaan Olli Pirteä ja Jussi Metkanen ponkaisevat saman tien Amerikkaan. Siellä on käynnissä sota Meksikoa vastaan. Olli ja Jussi kuitenkin kukistavat ihmepillereidensä avulla tuon kahakan ja lähtevät ilmalaivalla takaisin Suomeen. Mahtoiko Löfving tässä muistella reilu 10 vuotta aiemmin tapahtunutta Meksikon vallankumousta?

Sirkka, Nuorten toverit nro 21 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Sirkka, Nuorten toverit nro 21 vuodelta 1930, Olli Pirteän seikkailut ja matkustukset © Hjalmar Löfving
Ollin kulkuväline, ilmalaiva, oli meillä seikkailun ilmestymisen aikaan postimerkin julkaisemisen arvoinen ihme. Helsingin taivaalla saatiin ihailla 225 metriä pitkää Zeppeliniä. Vaikka sen laskeutuminen Viikkiin epäonnistui, oli tapahtumassa suuren maailman tuntua. Vastaavia kuvia oli lehdissä nähty maailman suurkaupungeista.
Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin yllä, alapuolella Pohjoisranta ja vasemmalla Katajanokka - (Helsingin Kaupunginmuseo, 24. syyskuuta 1930, © Sääski Oy)
Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin yllä, alapuolella Pohjoisranta ja vasemmalla Katajanokka - (Helsingin Kaupunginmuseo, 24. syyskuuta 1930, © Sääski Oy)

Olli Pirteän lisäksi Löfving piirsi monia muita sarjakuvia. Pitkäikäisempiä niistä oli mm. Tommi Typykkä (Yhteishyvä), Pekka Ponteva (Valistuksen lastenlehti), Pikku Timo ja Pörröpää-Iivari (Valistuksen lastenlehti), Risto Reippaan seikkailut (Nuorten päivä) sekä Bimbo seikkailee (Lipas-lehti).

Löfving kuoli 29. tammikuuta 1968. Hän piirsi koko elämänsä ajan ja lähti nk. saappaat jalassa. Lipas -lehdessä 2/1968 ilmestyi samalla kertaa hänen Puh Puh -sarjakuva ja kuolinuutinen.


LÄHTEET:

Setä Pim-Pom : Hjalmar Löfvingin kummat kuvat (Arktinen Banaani, 2016)
Tekijä: Ville Hänninen

Sarjakuvat (Otava 1982)
Tekijät: Heikki Kaukoranta ja Jukka Kemppinen

Sarjatulta! Sota ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat (Jalava 2014)
Tekijät: Ville Hänninen ja Jussi Karjalainen

Parhaat pilapiirtäjämme (Tammi 1979)
Tekijä:Olavi Järvi

Laikku 05 : Kotimaiset kuvasarjat 1900-1945 (Asema, 2005)
Tekijä: Mika Lietzen

Olli Pirteän seikkailut (WSOY, 1927)
Tekijä: Hjalmar Löfving

Sirkka, Nuorten toveri 1926-1930 (Pasilan kirjavaraston skannaukset)

www.helsinkikuvia.fi
Helsingin Kaupunginmuseon kuvatietokanta
Kuvannut: Sääski Oy, 1930

www.helsinkikuvia.fi
Helsingin Kaupunginmuseon kuvatietokanta
Kuvannut: Pälsi Sakari, 1930


Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali