Arvostelut | Teksti: Tero Mattila | Julkaistu: 21.08.2016 klo 11:50:16 | Luettu: 1305 kertaa

Voro, kolmen kuninkaan aarre

Käsikirjoitus ja piirrokset: Janne Kukkonen

Sivuja: 280
Kustantaja: Like kustannus
ISBN: 978-952-01-1319-3


Viime vuosina on ilmestynyt ilahduttavan paljon laadukasta kotimaista seikkailusarjakuvaa. Mieleen tulevat ainakin Nicolas Grisefoth, Perkeros, Stand Still. Stay Silent. Nyt jonon jatkoksi liittyy Janne Kukkosen piirtämä ja käsikirjoittama Voro: Kolmen kuninkaan aarre.

Voron tapahtumat sijoittuvat Euroopan keskiajan kaltaiseen aikaan ja paikkaan, johon Kukkonen on pudotellut tarinan kuljetuksen kannalta herkullisia fantasiaelementtejä. Juoni on vauhdikas, mutta tunnelmanluontia ja henkilökuvaustakaan ei unohdeta. Myös yhteiskunta, jossa seikkailu tapahtuu, on mietitty huolella ja esim. rikolliskillan yllättävänkin tiukat moraalisäännöt osoittautuvat juonen kannalta erittäin oleellisiksi. Lukija huomaa muuallakin, että moni tarinan aikana esitetty kenties vähäpätöiseltä vaikuttava asia pulpahtaa esiin myöhemmin hyvinkin ratkaisevan oloisena. Juoni on siis rakennettu harkiten, ja siitä lukija kiittää.

Sarjakuvan päähenkilö, Lilja, hiukan päälle kymmenvuotias tyttö, on juuri hyväksytty varkaiden kiltaan. Liljan ystävä, iäkäs entinen mestarivaras Seamus, joka on jo jättänyt varastelun taakseen, opastaa tyttöä varkaan ammatin saloihin. Kaikki varkaat eivät kuitenkaan hyväksy Liljaa killan jäseneksi, ja niinpä tämä saa mieliharmikseen suoritettavakseen vain kovin vähäpätöisiä keikkoja. Lilja päättää lopulta suorittaa vaativan varkauden ilman killan lupaa, ja siitä sitten alkaakin varsinainen seikkailu. Enää ei tomeran päähenkilömme tarvitse todellakaan valittaa, että hänen elonsa olisi liian helppoa!

Kirjassa esitellään lukijalle ennestään täysin tuntematon maailma, ja Kukkonen tasapainottelee taitavasti tarinan kannalta pakollisten faktojen esittelyn ja vetävän tarinankerronnan välillä. Hän ei sorru pitkiin, tylsiin selityksiin, vaan kaikki lukijalle tarpeellinen informaatio tiputellaan mukavasti seikkailun lomassa, ikään kuin huomaamatta. Tarinassa on imua ja lukija on koukussa. Toiminnan ja rauhallisempien kohtausten tasapaino on loistava. Tässä kerrotaan nyt Tarinaa isolla teellä.

Lilja on hiukan kaltoinkohdeltu, kunnianhimoinen ja tomera tyttö eli mitä mainioin samaistumiskohde. Liljan "näyttelijäntyö" on hienovaraista, mutta ilmeikästä ja osuvaa, ja niinpä lukijan sympatiat ovat heti tarinan alusta asti hänen puolellaan..

Muita kutkuttavia henkilöitä ovat Paloheimo-lahkon kasvoton hujoppi ja samaisen lahkon Ruho-niminen pääkallonmetsästäjä. Molemmissa on pahiksille sopivaa hyytävää karismaa. Sitä vastoin kaupungin jaarli on aika pehmoisen oloinen tyyppi. Hän voisi ulkonäkönsä puolesta olla reväisty vaikkapa belgialaisen Peyon piirtämistä Johanneksen ja Pirkaleen seikkailuista. Janne Kukkosen mielikuvituksestaan loihtima maailma on kuitenkin paljon kovempi ja rajumpi kuin Strumffien luojan kuvaama keskiaika.
Siellä täällä esiin putkahtavat pääkallot tuovat mieleen itsensä Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan visuaalisen ilmeen. Tähtien sodankin vaikutusta huomaa siellä täällä. Kumpikaan ei ole ollenkaan hullumpi kohde, jos jostain täytyy "varastaa".

Kukkosen miljöökuvaus on pääosin erinomaista. Kaupungit, linnat, hautahovit, ihmisten vaatetus ja aseet on kuvattu uskottavasti ja miellyttävän yksityiskohtaisesti, vaikka piirrostyyli onkin melko yksinkertainen. Huolellisesti toteutetuissa taustoissa riittää tutkittavaa usean lukukerran ajaksi. Vaikka tapahtumapaikka ei sijoitukaan mihinkään tiettyyn maahan, niin suomalainen lukija ilahtuu huomatessaan olavinlinnamaisen tornin kohoavan jaarlin linnan yllä.

Hiukan jäin aprikoimaan, olisiko kaikki vielä hienompaa väreissä, sillä minulle tuli tunne, että tämä sarjakuva olisi piirretty ensin värillisenä ja jostain syystä painettu sitten kuitenkin mustavalkoisena. Mene ja tiedä, miten lienee asioiden todellinen laita. Eikä mustavalkoisuus estä mitenkään kohtuuttomasti tarinasta tai taiteesta nauttimista.

Kirja sisältää peräti 280 sivua. Teoksen tekemiseen ovat apurahoitusta myöntäneet Suomen Kulttuurirahasto, Taiteenedistämiskeskus ja Sarjakuvantekijät ry. Voi vain kuvitella kuinka kauan aikaa on kulunut tämän massiivisen sarjakuvan tekemiseen! Vielä reilu vuosikymmen sitten tuntui päämääränä olevan n. 44-sivuisen albumin tekeminen, mutta nykyään taidetaan olla siirtymässä ulkomitoiltaan pienempään, mutta sivumäärältään huomattavsti suurempaan julkaisuformaattiin. No, ainakin kirjakaupan vakiohyllyyn tämmöinen noin B5-kokoinen opus solahtaa paremmin kuin perinteinen, vaikkapa Asterix-albumin kokoinen teos. Ja varsinkin kun tarina on näin vetävä, niin tokihan sitä lukee mieluummin paljon kuin vähän.

Voro, Kolmen kuninkaan aarre on tämän syksyn merkittävä kotimainen sarjakuvajulkaisu. Ja mikäänhän ei estä viemästä tätä vauhdikasta seikkailua myös ulkomaille. Uskoisin, että menestymisen mahdollisuuksia on. Mutta se ehkä vaatisi värillistä julkaisua.

Keskustele Vorosta Kvaak-keskustelufoorumilla.



Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali