Joonas täyttää 75 vuotta vuonna 2004

Sarjakuvan suurmestari, Veikko ”Joonas” Savolainen viettää tänään 75-vuotissyntymäpäiväänsä. Kymissä vuonna 1929 syntynyt Savolainen on yhä jatkuvan uransa aikana suorittanut monenlaisia pioneeriprojekteja ja avannut uusia uria. Hänen raivaanjantyönsä on ollut korvaamattoman arvokasta suomalaiselle sarjakuvalle.

Piirtäjänkoulutukseltaan Savolainen on itseoppinut. Kynä ja sivellin ovat lapsesta saakka pysyneet hänen kädessään niin mallikkaasti, että Savolainen pystyi jo 18-vuotiaana ryhtymään sarjakuvan ammattilaiseksi. Alkuinnoituksen ja -tyylin antoi Alex Raymondin Iskevä Salama alias Flash Gordon.
Savolaisen ensimmäiset sarjakuvat ilmestyivät nimimerkillä VeSa. Harrastelija-lehdessä julkaistut kolme seikkailua, X-tulevaisuuden keksintö (1947), Maa meren alla (1948) ja Huomio Piippu – täällä Sauhu (1949) olivat jo aivan valmista, erinomaisesti piirrettyä naturalistista sarjakuvaa. Karjala-lehteen tehty Heikki ja Esa sekä Veikkaaja-lehden sarja Ruutinyrkki vakuuttivat mediamoguli Eljas Erkon. Erkko pestasi nuoren huippukyvyn Helsingin Sanomiin heti kun tämä armeijasta pääsi.

Kuinka Joonksesta tuli Joonas

Ammattitaiteilija sekä amatööriseikkailija Joonas merkitsi Savolaisen lopullista läpimurtoa sarjakuviin. Joonaksessa on tiettyä omakuvallisuutta tekijäänsä nähden, ja niinpä virallinen Veikko-nimi sai väistyä. Joonas risti tekijänsä.
Erkon mielestä jumalasta, kuolemasta ja uskonnosta ei sopinut piirtää, mutta kauniita naisia ja uusia automalleja kylläkin. Savolainen teki työtä käskettyä, ja paljon enemmän. Joonaksen seikkailut jatkuivat Hesarissa vuoteen 1958 asti. Ohessa Savolainen teki paria muuta, humoristista sarjaa sekä kuvituksia. Satukirja Lepsu ja Komittari ilmestyi Sanoma Oy:n kustantamana 1957. Sitten sukset menivät Erkon kanssa ristiin, koska tämä ei halunnut nostaa Joonas-sarjoista maksettua palkkiota.

Joonas loikkasi 1959 Seuraan ja sieltä edelleen Koti-Postiin, jossa sarja jatkui kaksirivisenä vuoteen 1972 saakka. Tarinoita kertyi kaikkiaan 30.
Joonas suoritti paluun vuonna 1984 Seuran sivuille, joskin uuden seikkailun pääosassa oli maalarin poika, lehtikuvaaja Jonni.

Animaatioita ja pilapiirroksia

Savolainen ehti 60-luvulla toimia animaationtekijänä (25 mainosfilmiä), piirtää poliittisia pilakuvia Ilta-Sanomiin sekä pikaversioita television suorassa poliittisessa viihdeohjelmassa, olla Peikkofirma Faunin piirtämön päällikkö ja Joulumaa-hankkeen pääpiirtäjä. Tämän ohella Joonas loi Unto Uneksijan, joka on haaveillut Pellervo-lehdessä vuodesta 1966 lähtien ja jatkaa yhä (tosin välillä, lyhyiden jaksojen ajan mm. Tarmo Koivisto on tehnyt Untoa).
70-luvulla Postin pitkäaikainen tunnus Postipoika sekä Postipankin Kultapossukerhon jäsenlehden kuvitus oli myös Savolaisen kynänjälkeä.
”Rohkeimmillaan” Joonas on ollut pikkuhärskissä Hauska puolituntinen –julkaisussa ilmestyneessä Mimmi ja ministeri –sarjassa (1972). Sitä seksikkäämpiä juttuja ei tekijän itsensä ilmoituksen mukaan ole syntynyt edes pöytälaatikkoon.

Sarjis

Kustannus Oy Williams värväsi Savolaisen vetämään suomalaista sarjakuvalehteä, Sarjista (1972-74). Lehden vain reilun kymmenen numeron mittaisen elinkaaren aikana siinä ehtivät sarjakuvitella mm. Tarmo Koivisto, Mauri Kunnas, Jope Pitkänen, Martti Sirola, Ursula Niemistö, Hannu Mänttäri, Ilkka Heilä, Seppo Lindqvist, Kari Leppänen ja Usko Laukkanen. Lehden levikki oli yli 10.000, mutta Williamsin mielestä se ei riittänyt.

Kun Sarjis loppui, Savolainen ja Leppänen siirtyivät Ruotsiin, ensin Williamsin ja sittemmin Semicin palvelukseen. Hevoshullu-lehti (Min Häst) työllisti Savolaisen vuoteen 1981 asti. Sen jälkeen, mainostöiden ohessa, Joonas piirsi mm. Suomen Ilmailuliiton tilauksesta kolme albumia. Jalava julkaisi 1984 ja 1987 koostealbumit Joonaksen seikkailuista sekä 1985 Hevoshullu-lehden sarjoista kootun Sirkus Napoleonin.

Huomionosoituksia

Palkintoja on luonnollisesti ropissut pitkän uran varrella: Puupäähattu tuli jo 1972, ”Palkka” –animaatio palkittiin Torinossa 1986, Luccan festivaaleilta tuli kunniakirja 1986 ja Kemistä Lempi Grand Prix 1989.
Vuonna 1991 Usko Laukkanen ja Veikko Savolainen saivat valtion taiteilijaeläkkeen ensimmäisinä sarjakuvantekijöinä. Samana vuonna ilmestyi Heikki Jokisen ja Pentti Nuortimon toimittama teos Joonas – sarjakuvantekijä (Jalava).
Eläkkeelle ”pääsy” ei toki ole merkinnyt Joonakselle sarjakuva-ilmaisun jättämistä. Hän on esimerkiksi vetänyt sarjakuvakursseja vuodesta 1973 lähtien, ja kouluttaa edelleen uusia alasta kiinnostuneita nuoria. Itse ikinuori Savolainen on tokaissut: ”Pelaan viikottain tennistä, ja aina kun pistän pelivaatteet ylleni, olen taas 18-vuotias!”

Veikko Savolaisen esittely
Laaki-Sarjat myy edelleen Joonasta