Arvostelut | Teksti: Henri Häkkilä | Julkaistu: 08.11.2015 klo 17:00:00 | Luettu: 1953 kertaa

Sota-ajan Mikki päihittää natsitkin

Mikki-mestari Floyd Gottfredson palaa Suomen Disney-sarjakuvan julkaisukartalle muun muassa natsien kera.

Vaarallinen Mikki - Floyd Gottfredsonin hurjimmat sota-ajan tarinat
Sanoma Media Finland Oy, Kids Media 2015
Toimitus: Antti Hulkkonen, Aki Hyyppä ja Ville Viitanen
Sarjojen ja esipuheiden suomennos: Antti Hulkkonen
Ulkoasu ja taitto: Raimo Hyvönen
128 sivua, sidottu
ISBN: 978-951-32-4134-6
Suositushinta: 33,00 €

Floyd Gottfredson
Floyd Gottfredson
Vuosi sitten julkaistu Mikin oma sanomalehti -kirja näytti jo lukijoille, minkälaisesta puusta on todellisuudessa veistetty tylsäksi moitittu Mikki Hiiri. Vaarallinen Mikki jatkaa samassa formaatissa, mutta kääntää hurjuusastetta entistä kovemmalle. Edellisen tapaan tyylikkäästi toteutettuun teokseen on koottu muun muassa toisen maailmansodan aikaisia sanomalehtisarjoja, joissa Mikillä on vastassaan natsit!

Viimevuotiseen Mikin omaan sanomalehteen ei todetusti ole tehty pesäeroa, mikä on täysin oikea ratkaisu. Silloinen formaatti 1970-luvulta tuttuine jättikirjakokoineen, kuuden stripin sivuineen ja tyylikkäine värityksineen oli niin erinomainen malli, ettei sitä olekaan mitään syytä mennä vaihtamaan. Aloituksena on jälleen David Gersteinin asiantunteva artikkeli.

Ajateltu kokonaisuus

Pekkaakin pahempi
Pekkaakin pahempi
Teokseen on mahtunut yhteensä kymmenen sarjaa sekä lisäksi "kommelluksia kotirintamalla" eli vitsistrippejä. Mikin omassa sanomalehdessä tarinoita oli vain seitsemän kappaletta, vaikka sivuja oli samat 128. Tämä selittyy sillä, että osa Vaarallisen Mikin sisältämistä sotasarjoista on kontekstissaan varsin lyhyitä tapauksia. Sarjoista kolmea ei ole ennen Suomessa julkaistu. Siitä voi jo arvata, että niissä päädytään melkoisille kierroksille!

Vaikka sota on selvästi otettu kirjassa päärooliin, eivät kaikki sarjat ole suoranaisesti sotaan liittyviä tai edes sota-aikana tehtyjä. Mielenkiintoa niissäkin silti riittää eikä vastakkainasetteluakaan jää puuttumaan. Mikin oman sanomalehden tavoin asiasta kiinnostuneet voivat kirjan kronologisen järjestyksen myötä tutkailla Gottfredsonin sarjoissa tapahtuvaa kehityksen kaarta. Aikajana ei ole toki nyt yhtä pitkä, koska pääpaino on sodassa.

Ajoilta ennen sotaa

Kirjaimellisesti vaarallinen Mikki ja Alakulo
Kirjaimellisesti vaarallinen Mikki ja Alakulo
Ensimmäinen tarina Merten kauhu on jo vuodelta 1935. Sotaa ei vielä silloin ollut käynnissä, mutta kansainvälisen ilmapiirin kiristyminen oli jo aistittavissa. David Gerstein analysoi sarjan konnan kapteeni Orangin olevan selvä viittaus natsismiin. Tarinana sarja on oikein mallikas ja seikkailullinen tyylinäyte. Mikin aisaparina on Postilentäjä-sarjassa aiemmin esiintynyt Alakulo, joka ei tämän jälkeen enää strippeihin palannutkaan. Kokonaisuuden kannalta on mukavaa, että tähänkin kirjaan saatiin mukaan Gottfredsonin tuotantoa 1930-luvulta.

Vuodelta 1940 peräisin oleva Hotellin haamut ei sekään vielä mikään sotasarja ole. Sota oli tällöin jo alkanut, mutta Yhdysvallat ei siinä vielä ollut mukana. Gerstein moittii tätä dekkarimysteeriä paikoin epäloogiseksi, mutta eivät tämän esille nostamat seikat kyllä lukijan silmille pomppaa. Päinvastoin, tarina on oikein mainio. Kuriositeettina mainittakoon tarinan haamujen huomattava yhdennäköisyys neljä vuotta vanhemman sarjan Mikki Hiiri ja seitsemän kummitusta vastaaviin.

Hyökkäykseen!

Räjähtävää meininkiä
Räjähtävää meininkiä
Vuoden 1942 Salaperäisessä korpissa päästään sotaa ajatellen tositoimiin, vaikkakaan ei rintamalle. Hessu saa pakit värväystoimistosta eikä Mikkiä huolita asetehtaalle, mutta ruoantuotantoon he kelpaavat. Tarinan alussa korostetaan isänmaallisesti, kuinka maatiloilla tehdään yhtä tärkeää työtä kuin tehtaissa. Tässäkin sarjassa on kyse dekkarimysteeristä sodan jäädessä vain asetelmalle lähtökohdat antavaksi taustaksi. Salaperäistä korppia seuraavassa, noin kuukausi sen jälkeen ilmestyneessä Voittoa rakentamassa -pätkässä Mikki kuitenkin jo pääsee lentokonetehtaalle lukijoille hupia tuottamaan.

Periviholliset vastakkain
Periviholliset vastakkain
Seuraavat kaksi sarjaa vuodelta 1943 ovat kirjan lähtökohtaisesti mielenkiintoisinta antia, sillä molemmissa Mikki kamppailee natseja vastaan. Kumpaakaan ei ole Suomessa ennen nähty. Natsisukellusvene on lyhyt kokonaisuus. Salaisessa tehtävässä päästään pidemmälle, jopa Saksan maaperälle asti, joka tietysti on tarinassa propagandan nimissä pilkan kohteena. Suurin skuuppi on Mustan Pekan paljastuminen natsiksi.

Natsisukellusvene ja Salainen tehtävä ovat kirjan ensimmäiset Bill Walshin käsikirjoittamat tarinat. Merten kauhun käsikirjoituksesta vastasi Ted Osborne, Hotellin haamut ja Salaperäinen korppi olivat Merrill De Marisin kirjoittamia ja Voittoa rakentamassa oli Dick Shaw'n kynästä. Toki kaikkien näiden juonimisessa Gottfredson oli mukana. Sen sijaan Walshin astuttua puikkoihin Gottfredson vastasi enää vain piirroksista. Tämä näkyy tarinoissa, jotka Walshin aikana muuttuivat levottomampaan ja vivahteikkaampaan suuntaan. Niissä ehditään pyyhältää miten ja missä vain.

Taakse poistu!

Tieteellisiä innovaatioita
Tieteellisiä innovaatioita
Edelleen vuoden 1943 Elektronilaatikossa sota jää taas taka-alalle ja kuvaan astuvat enemmän seuraavalla vuosikymmenellä yleiseen tietoisuuteen nousseet atomiajan kauhut. Vaarallisen keksinnön ja hullun tiedemiehen ympärillä pyörivässä sarjassa on Gottfredsonin tuotannossa ennenkin nähtyä science fiction -puolta. Suomessa debyyttinsä saavassa vuoden 1944 Sotaorvoissa taas tuodaan lyhyesti esiin sodan aiheuttamia humaaneja seurauksia.

Surmansaarella vuodelta 1944 on kirjan viimeinen toisen maailmansodan aikainen tarina. Siinä ajankohtainen sotiminen jää jälleen tauolle, mutta kahinat jatkuvat 1600-luvun maisemissa merirosvojen keskuudessa. Sarjaan liittyy ajassa matkustamisen lisäksi muitakin fantasiaelementtejä. Kokonaisuus on selvästi heikompi kuin aiempien vuosien vastaavanlaisissa kertomuksissa.

Vihollinen vaihtuu

Pekka perivihollisena sodassa kuin sodassa
Pekka perivihollisena sodassa kuin sodassa
Opuksen viimeisessä sarjassa Moookin aarteessa vaihdetaan sotaa. Toisen maailmansodan ja natsien tilalle tulevat kylmä sota ja kommunistit. Vuoden 1950 tuotos on julkaistu vuonna 2008 Mikki Hiiren juhlakirjassa, mutta nyt se saa komeamman julkaisualustan ja ulkoasun. Sarja on kirjaimellisesti melkoista juoksentelua paikasta toiseen. Mieleenpainuvinta on Salaisessa tehtävässä natsiksi paljastuneen Mustan Pekan rooli tällä kertaa kommunistina!

Kuten Mikin oman sanomalehden kohdalla, kokonaisuus ei Vaarallisessa Mikissäkään petä. Floyd Gottfredsonin tuotanto ansaitsee saada julkaisutilaa ja tällaiset upeat ja huolitellut kirjat ovat siihen erinomainen, kunnioittava ja kunnioitettava keino. Sanomalle on annettava suuret kiitokset siitä, että se on rohjennut julkaista tällaisen teoksen. Kyseessä ovat kulttuurihistoriallisesti merkittävät, mutta myös tarinoina hyvät sarjakuvat.

Mikin oman sanomalehden julkaisun jälkeen tuli epäilyksiä, että Gottfredsonin julkaiseminen Suomessa jäi siihen. Mikki ei ole täällä erityistä suosiota nauttiva hahmo ja liiketoiminnallisesti tälle omistettujen kirjojen julkaiseminen voisi olla arveluttava riski. Kaikeksi onneksi julkaiseminen jatkui Vaarallisen Mikin myötä – ja millaisilla eväillä! Tämän jälkeen mikä tahansa, mikä ennen oli vain epätoivoista utopiaa, näyttää Disney-sarjakuvan julkaisemisen puolella voivan toteutua.

Kuvat ©Disney

Floyd Gottfredsonin kuva: Inducks

Keskustele Floyd Gottfredsonista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali