Arvostelut | Teksti: Markku Herd | Julkaistu: 23.09.2015 klo 05:00:19 | Luettu: 1254 kertaa

Maailman paras salapoliisi

Syyskuussa 2011 DC Comics painoi suurta punaista reset-nappia koko sarjakuvavalikoimassaan ja aloitti sankarien seikkailut puhtaalta pöydältä. Yksi nollatuista nimikkeistä oli vuodesta 1937 julkaistu Detective Comics, Batmanin synnyinlehti ja nykyään yksi viidestä kuukausittaisesta Batman-julkaisusta USA:ssa. Tänä vuonna RW Kustannus on alkanut julkaista suomeksi Detective Comics -kokoelmia.

Lehden nimestä ja takakannen "hän on maailman paras salapoliisi" -tekstistä huolimatta Detective Comicsin painopiste ei ole rikostutkijan aivotyössä, vaan Batmanin seikkailut ovat lähinnä kauhusävytteisiä toimintatrillereitä.

Batman Detective Comics 1 Kuoleman kasvot
Alkuteos: Batman: Detective Comics Vol. 1: Faces of Death. Hardcover; collects vol. 2 #1–7; June 2012;
ISBN 1-4012-3466-6
Käsikirjoitus Daniel, Tony S.
Taide Daniel, Tony S., Kudranski, Szymon
Kustantaja RW Kustannus
Sivuja 176
Sidosasu Kovakantinen
Väritys 4-v.
Julkaisuvuosi 2015
ISBN 978-88-68737-93-1
€28,95

Batman Detective Comics 2 Pelottelutaktiikkaa
Alkuteos: Batman: Detective Comics Vol. 2: Scare Tactics. Hardcover; collects vol. 2 #8–12, #0, Annual #1; April 2013;
ISBN 1-4012-4265-0
Käsikirjoitus Daniel, Tony S.; Hurwitz, Gregg; Tynion, James IV
Taide Daniel, Tony S.; Molennar, Romano; Perez, Pere; Kudransk, Szymon
Kustantaja RW Kustannus
Sivuja 232
Sidosasu Kovakantinen
Väritys 4-v.
Kieli Suomi
ISBN 978-88-68736-51-4
€32,95

Vuonna 1937 alkoi DC Comics julkaista Detective Comicsia, joka aluksi oli kovaksikeitettyihin dekkaritarinoihin keskittyvä antologiasarjakuvalehti. Numerossa 27 esiintyi ensimmäisen kerran Bob Kanen uusi sankari Batman, joka nopeasti nousi lehden ykköstähdeksi. Kaiken kaikkiaan Detective Comicsia julkaistiin 881 numeroa vuoteen 2011, jolloin se DC:n Uusi 52 -mullistuksen myötä aloitettiin uudelleen numerosta 1.

Uudistetusta Detective Comicsista on USA:ssa julkaistu jo kuusi kokoelma-albumia. Tänä vuonna on RW Kustannus tuonut Suomen markkinoille niistä jo kolme, tähän arvosteluun ehtineet Kuoleman kasvot ja Pelottelutaktiikan, sekä kolmannen Keisari Pingviinin.

Kuoleman kasvot polkaisee käyntiin itseoikeutetusti Batmanin ykkösvastustaja Jokeri, joka pitkän ja polveilevan ajojahdin jälkeen tekee hulluimman temppunsa koskaan ja katoaa vuodeksi – Egmont Kustannus spoilasi tämän tapahtuman 2014 julkaisemassaan albumissa Batman – Kuolema kulkee perheessä.

Laavalamppu-look on herrainmuodin viimeisintä huutoa
Laavalamppu-look on herrainmuodin viimeisintä huutoa
Jokeri-tapauksen jälkeen Kuoleman kasvot jatkaa sukeltamistaan silkan makaaberin kauhun syövereihin Batmanin jahdatessa mielipuolista plastiikkakirurgia Nukentekijää, joka on friikkiperheensä kanssa kidnapannut poliisipäällikkö Gordonin sekä nuoren tytön. Ensimmäisen osan loppupuoli tapahtuu Pingviinin Jäävuori-kasinolla, jonka murtovarman kassaholvin palveluita hän tarjoaa joukolle kerrassaan merkillisiä herrasmiehiä.

Pelottelutaktiikkaa-albumissa tapaamme kolme vanhaa tuttua konnaa, joiden toimintatapaan kuuluu mielien hallinta ja pelko: Pelätin, Black Maskin ja Hullun hatuntekijän. Myös Pöllöjen hovi tekee iskun. Varsinaisen pääosan albumissa kuitenkin ottaa uusi tuttavuus, kaasutäytteiseen suojapukuun sonnustautunut Herra Toksiini, jonka jäljiltä löytyy omituisella tavalla hajoavia identtisiä ruumiita.

Varoituksen sana vähänkään tieteellisemmin ajatteleville: Gotham Cityn keskustaan pilvenpiirtäjän ylimpään kerrokseen rakennettu, mustia aukkoja luova, aikaa manipuloiva, ihmisiä kloonaava suuri hadronitörmäytin saattaa aiheuttaa nikotuskohtauksia.

Harvey Dent ja ninjaklaani
Harvey Dent ja ninjaklaani
Pelottelutaktiikkaan on sijoitettu uuden Detective Comicsin syyskuussa 2011 käynnistänyt "nollakuukausi"-numero. Bruce Waynen taistelutaitokoulutus Japanissa on sinänsä hyvin toteutettu, mutta varsin kliseinen tarina yrmeine senseineen ja petollisine naisineen. Lisäksi nähdään vielä Kaksinaaman noir-tyylinen soolotarina, joka pistää miettimään, montako ihmisille omintakeisiaan tuomioita jakavaa salaseuraa Gothamissa oikein vaikuttaakaan. Lopussa kuuluu aavemaisia vihjauksia Jokerin mahdollisesta paluusta kaupunkia piinaamaan.

Amerikkalaisia supersankarisarjakuvia on tietyissä piireissä tavattu sanoa vahvan oikeistolaisesti värittyneiksi. Käsikirjoittaja-piirtäjä Tony Danielin Batman ei tätä mielikuvaa ainakaan horjuta. Maailmankuva on mustavalkoinen, ja mustaa on 95%.

Rikostutkijana "maailman paras salapoliisi" muistuttaa enemmän Jussi Varesta kuin Sherlock Holmesia tai CSI-tiimejä. Detective Comicsin nimestä ja juurista huolimatta varsinaista salapoliisintyötä ei juuri nähdä. Aikaa ei tuhlata päättelyketjuihin tai johtolankojen etsimiseen. Tutkimukset kuitataan nopeasti tekstilaatikossa, vihjeet löytyvät tuurilla tai ne annetaan Batmanille käteen. Suoraan toimintaan paneudutaan sitten sitäkin suuremmalla pieteetillä.

Ei, tämä ei ole Adam Westin Batman
Ei, tämä ei ole Adam Westin Batman
Batman käyttää hämäräveikkoja kuulustellessaan surutta Abu Ghraibissa ja Guantanamossa kokeiltuja metodeja: vesikidutusta, koirilla pelottelua ja perinteistä tohjoksi hakkaamista. Aiheutuneet vahingot hän noteeraa koneellisen tunteettomasti.

Noh, kuten puolustusministeri Donald Rumsfeld totesi, mehän tiedämme että nämä ovat pahoja tyyppejä.

Robinia tai muuta Bat-perhettä ei näissä tarinoissa tavata. Myös Batmanin siviiliminä jää toissijaiseksi. Bruce Waynen elämään ei monta sivua uhrata. Näistä lyhyistä väläyksistä hänestä jää kylmän manipuloiva kuva, hän kohtelee niin lähipiiriään kuin naisystäviään sosiopaatin elkein.

Radikaalipentujen marssi
Radikaalipentujen marssi
Vankimielisairaalan johtaja tohtori Arkham osoittautuu hullummaksi kuin potilaansa. Tuo "rikollisten hyysääjä" uskoo vakaasti voivansa parantaa mielipuolet murhaajat, nuo olosuhteiden uhrit, ja pitää Batmania uhkana. Unohtamatta mieltä osoittavia aktivistilaumoja, jotka vaativat oikeutta ja ymmärrystä kaltoin kohdelluille mielenterveyspotilaille ja käyvät ohikulkijoiden kimppuun jos näillä on väärää mielipidettä ilmentävä asu.

Kuvittajana Tony Daniel on toki ensiluokkainen. Yksityiskohtainen jälki tuo mieleen Jim Leen ja Brian Bollandin parhaat tarinat. Osa kiitoksesta kuuluu tussaaja Sandu Florealle ja värittäjä Tomeu Moreylle, synkkä väripaletti sopii synkkiin tarinoihin. Szymon Kudranskin Kaksinaama-jaksot ovat myös kaikessa mustuudessaan tunnelmallisia. Molennarin ja Perezin perinteisempi sarjakuvataide Annual-jaksossa tuntuu niiden rinnalla kankealta ja lattealta.

Petri Silaksen suomennos on tasaisen toimivaa. Muutenkin jämäkkiin kansiin sidotut albumit ovat laatutyötä: painovirheitä ei liiemmin ole ja vanhasta synnistä, käytettävissä olevaan tilaan nähden turhan pienestä tekstistä, on päästy eroon.

Älyllistä salapoliisitarinaa etsivä joutuu pettymään, mutta toimintajännärien ystäville Detective Comics on laadukas paketti.

Keskustele Batmanista ja RW Kustannuksen tuotteista Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali