Arvostelut | Teksti: Markku Herd | Julkaistu: 27.06.2015 klo 23:00:00 | Luettu: 868 kertaa

Teräsmies 2: salaisuuksia ja valheita

Allegoriat paukkuvat, kun sarvipäinen daemoniitti Helspont vie jumalaisen Teräsmiehen Himalajalle, saarnaa hänelle maailman valtakunnista ja niiden mädännäisyydestä ja sanoo: "Kaiken tämän minä annan sinulle, jos polvistut eteeni, kumarrat minua ja liityt armeijaani."

Teräsmies, toinen osa: salaisuuksia ja valheita
(RW Kustannus 2015, alkuperäislehdet Superman #7 - #12 + Superman Annual #1, 2012)
Teksti: Keith Griffen, Dan Jurgens, Scott Lobdell
Taide: Dan Jurgens, Jesus Merino, Vicente Cifuentes, Rob Hunter, Ray McCarthy, Pascal Alixe
Suomennos: Antti Koivumäki
176 ss., 4-v, 168x256 mm, kovakantinen
ISBN: 978-88-68737-90-0
28,95 €

Teräsmiehen toisen kokoelman aloittaa ja päättää kohtaaminen daemoniitti Helspontin kanssa. Daemoniitit ovat DC:n Wildstorm-universumissa alkunsa saaneita avaruusolentoja, jotka ovat luoneet valtaisan imperiumin. Helspont on rotupuhtauteen lujasti uskova luopioprinssi, joka on saapunut Maahan keräämään joukkoihinsa supervoimaisia taistelijoita ottaakseen valtaistuimensa takaisin. Valitettavasti nämä osat ovat kirjan heikointa antia.

Daemoniittien invaasion piti olla sarjat yhdistävä suurtapahtuma, jolla DC:n Uusi 52 -multiversumi polkaistaisiin ryminällä käyntiin. Jatkumo eteni pääasiassa Voodoo- ja Grifter-lehdissä, mutta sitä levitettiin myös Stormwatchiin, Demon Knightsiin, Hawkmaniin, sekä Supermaniin. Ja tähän annual-numeroon se sitten hiipuikin. Voodoo ja Grifter lakkautettiin ja daemoniitit hyllytettiin odottamaan aikaa parempaa. Suomalaiselle Teräsmiehen lukijalle ratkaisemattomaan päättyvästä invaasiosta ei paljon käteen jää, ikävä kyllä.

Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn planeetan?
Ostaisitko tältä mieheltä käytetyn planeetan?
Aloitusjaksosta valtaosan vie Helspontin monologi Teräsmiehen kuunnellessa yrmeänä vieressä, ja lopuksi asiaa argumentoidaan nyrkkien ja massiivisten ääniefektien säestyksellä. Kokoelman päättävä Superman Annual-jakso puolestaan marssittaa melkein joka aukeamalle joukon uusia Wildstorm-sankareita, joiden henkilöllisyyttä ja luonnetta ei juuri pohjusteta ennen tappelua. Sillisalaatista on vaikea saada otetta. Helspont saa taas saarnata häiriintyneitä aivoituksiaan useamman sivun edestä.

Ei ole planeettoja aivastuksellaan siirtänyt mies entisensä.
Ei ole planeettoja aivastuksellaan siirtänyt mies entisensä.
Näiden kirjatukien väliin jäävät osiot ovat sitten mielenkiintoisempia. Kokoelman nimisarjassa tapaamme Piinan, nuoren naisen jonka äkkiväärä luonteenlaatu saa hänet herkästi kahnauksiin virkavallan kanssa. Supervoimat ja kyky muuttua aineettomaksi ei asiaa juuri auta. Samaan aikaan sensaatiota hakeva bloggari kaivaa selville Teriksen salaisen henkilöllisyyden ja julkaisee sen näyttävästi.

Pienimuotoisen Piina-tarinan vastapainoksi Venäjälle sijoittuvissa osioissa pelataan sitten isoilla panoksilla. Yhdysvaltoihin ja sen sinipukuiseen puolustajaan nuivasti suhtautuva itänaapurimme ei kaihda keinoja hankkiessaan oman supersotilaansa toisesta maailmasta. Ulkonäöltään ja toimintatavoiltaan huomattavasti Predatoria muistuttava otus on värväyksestä samaa mieltä kuin Teräsmies Helspontin työtarjouksesta, ja venäläisten vastaus on täysin häikäilemätön.

Tarinoihin on saatu muutamia yllättäviä käänteitä, mutta hahmot ovat varsin yksiulotteisia. Piina on vihainen, bloggari on röyhkeä nuljaska, venäläiset epäluuloisia ja vastaavat herkästi väkivallalla, eikä titteli "daemoniittien Helspire-yläkastin esikoinen, daemoniittien imperiumin etevin yliherra ja toisen dominion korkein komentaja" jätä Helspontinkaan motiiveista juuri epäilyksen sijaa.

Teräsmies pysyy yksioikoisen pyyteettömänä sankarina, joka kaikesta huolimatta jaksaa puolustaa ihmiskuntaa ja toivoa, että ihmiskunta oppisi luottamaan häneen. Clark Kent -minän ihmissuhteet ja kommellukset tosin keventävät hahmoa. Toivottavasti uuden 52:n edistyessä Kryptonin partiopoikaan saadaan lisää syvyyttä, ja tässäkin kirjassa ylläpidetty urho vai uhka -debatti pääsee kunnolla käyntiin.

Tarpeetonta, mutta muodollisesti pätevää väkivaltaa.
Tarpeetonta, mutta muodollisesti pätevää väkivaltaa.
Antti Koivumäen suomennos on sujuvaa tekstiä. Muutama painovirhe tekstiin on tosin jäänyt. Käytetty fontti olisi myös voinut olla hieman suurempaa, nyt puhekupliin jää turhan paljon tyhjää tilaa. Hämärässä lukukammiossa Teriksen kalsarinsinisiä ajatuslaatikoita joutuu tihrustamaan, daemoniittisoturien violeteista puhekuplista puhumattakaan.

Taide on toimivaa supersankarisarjakuvaa. Viiva on selkeää, toiminta iskevää, henkilöt tunnistettavia ja ilmeikkäitä. Kovakantinen, laadukkaalle paperille painettu teos on toki mainio lahja Teräsmiehen ystävälle. Pakkohankinta se ei ole, mitään mullistavaa ei loppujen lopuksi tarjota vaikka yritystä on.

Keskustele Kvaakissa Teräsmiehestä ja RW Kustannuksen julkaisemista supersankareista.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali