Arvostelut | Teksti: Jukka Laine | Julkaistu: 23.06.2015 klo 13:58:56 | Luettu: 1495 kertaa

Kuka pysäyttäisi seksikkään androidin?

Pikon ja Fantasion
uusimpien seikkailujen jatkoa odotellessa suuntaamme katseen kultaiselle kahdeksankymmentäluvulle. Tomen ja Janryn vuonna 1985 ilmestynyt Kuka pysäyttäisi Sinihapon? onkin mitä puhtainta kasaritoimintaa. Terminator – Tuhoaja ja Blade Runner – Metropolis 2020 olivat tuolloin juuri jättäneet lähtemättömät jälkensä populaarikulttuuriin, joten Tome ja Janry iskivät ajan hermoon ja tarjoilivat lukijoille oman näkemyksensä pysäyttämättömästä ja hemaisevasta tuhoaja-androidista. Sellainen siis pistää Sieninevan oikein kunnolla sekaisin. Ehkä kyseisen androidin askarreleen keksijän varoituskellojen olisi kuulunut soida, kun luomus halusi itseään kutsuttavan Sinihapoksi… Piko aktivoi vahingossa kyseisen sähköisen keppostelijan, joten hän päättää tarjota itsensä ja Fantasion apua tilanteen ratkaisemiseksi. Seurauksena on jälleen roppakaupalla vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 10 - Kuka pysäyttäisi Sinihapon?
Alkuteos Qui Arrêtera Cyanure?
Kustantaja Egmont Kustannus Oy Ab
Suomennos Emilia Melasuo
Ladonta Graafinen suunnittelutoimisto Pisara Oy
Painopaikka Jelgava Printing House, Latvia, 2015
322 X 237 mm, kk, väri, 46 sivua
Hinta 18 euroa
© Dupuis 1985, Tome, Janry


Kun Egmont Kustannus muutti Piko & Fantasio -albumisarjan kovakantiseen muotoon, se aloitti numeroinnin samalla alusta. Sinänsä hölmöä, koska näinkin vanhoja seikkailuja julkaistaan yhä. Albumihan on varsin hyvä, muttavähän vanhentunut, toisaalta taas jälleen ajankohtainen, joten siksi tähän on varmaan päädyttykin. Monet muut Pikothan ovat vielä vanhentuneemman tuntuisia, jotkut jopa tarkoituksella. On myönnettävä että 30 vuotta sitten tämä tuntui paremmalta, vaikka kyllähän tämä menee hyvin läpi kun katsoo tekoaikaa vasten. Jotkut jälkeenjääneet yksityiskohdat naurattavakin nyt.

Sinihapon tarina ilmestyi alkukielellä jo yli 30 vuotta sitten, vuonna 1985 se ilmestyi ruotsiksikin, jolloin sen jo hankin. Tietysti ihmistä muistuttava robotti tuo mieleen Terminator-elokuvan, tosin Sinihappo ilmestyi albumina jo aikaisemmin, joten Terminaattorin tekijät ovat olleet matkijoina, jos ovat, eivät Tome ja Janry. 1980-luku näkyy silti tässä työssä. Jotkut teknologian ihmeet ovat vielä vanhemmasta sankariparimme seikkailuista, eli Z niinkuin Zorbulista. Blade Runner saattaakin olla tarinan innottajana. Onhan siinäkin hopeatukkainen naispuolinen androidi.



T
arinan idea on yksinkertaisuudessaan se, että Sieninevan kaupungin sähkölaitteet menevät sekaisin, ja jäljet johtavat omalaatuiseen keksijään, joka ei olekaan Sieninevan tuttu kreivi. Sinihappo-robotti on tämän Ajolanka-nimisen keksijän luomus. Robotti on nerokas, viehättävä nainen, jonka vika on vain se, että se haluaa aiheuttaa suunnattomasti tuhoa. Ja kun typykästä on kyse, robotti nähdään silloin tällöin poseeraavavan seksikkäästi. Komiikasta vastaa vaaleanpunainen peltipönttö Telesforus R2D2-tyyliin.

Albumin tekijät ovat molemmat syntyneet vuonna 1957 ja aloittivat yhdessä Pikon seikkailujen laatimisen vuonna 1980. Albumeina näitä alkoi ilmestyä vasta 1984.

Tome (Philippe Vandevelde) ja Janry (Jean-Richard Greuts) tapasivat toisensa vuonna 1974 Cubitus-sarjakuvastaan tunnetun Dupan (Luc Dupanloup) studion sarjakuvakurssilla. Vaikka molemmat ovat samanikäisiä, käyneet koulua samassa Jodoignen pikkukaupungissa (12 000 asukasta) ja heillä oli samat harrastukset, he eivät tunteneet toisiaan ennestään.

Tutustuttuaan he jatkoivat samassa taidekoulussa, nimimerkki Tome tuli Vandevelden lapsuuden lempinimestä ja Janry oli lyhenne Jean-Richardista. Tietenkin asiaan liittyivät myös piirroshahmot Tom ja Jerry. Ennen nimimerkkejään molemmat ehtivät toimia muutaman vuoden ajan silloin tunnetumpien tekijöiden avustajina. Tome avusti Turkia (Philippe Liégeois) ja deGrootia (Bob de Groot) Eversti Cliftonin tutkimuksien laadinnassa ja Janry ensin Francis Bertrandia Hyvä naapuri -sarjassa ja myöhemmin Dupaa.

Tomen ja Janryn piti alunperin vuorotella Pikon ja Fantasion teossa toisen kaksikon, Nicin (Nic Borca) ja Cauvinin (Raoul Cauvin) kanssa, mutta heillä oli muitakin töitä, joten he jättivät suosiolla sarjan kokonaan Tomen ja Janryn vastuulle. Pikku Piko -sarjakuva alkoi jo 1980-luvun puolella, rinnan ison Pikon kanssa, ja jatkuu edelleen.

Tome ja Janry tekivät 14 Pikon ja Fantasion pitkää tarinaa 1980-1990-luvuilla. Tämä on kolmastoista suomennos, ja se jäljellä oleva on sen verran epäonnistunut tekele jota tuskin aivan ensimmäiseksi on tulossa suomennettavaksi. Se on ensimmäinen yritys Pikku Pikon tarinaksi ja on pahasti ristiriidassa sekä varsinaisen Pikku Piko -sarjan kuin isonkin Pikon suhteen. Tomen ja Janryn edeltäjän Jean-Claude Fournierin albumeissa taas olisi enemmänkin julkaistavaa. Niissä lienee ongelmana useamman albumin mittaiset tarinakaaret, joka on aina kustantajalle riski. Mutta rohkeasti vaan. Luulisi Piko & Fantasion olevan jo varma nakki.

Sinihapon painoasussa ei ole moittimista ja kääntäjä on osannut asiansa sekä tuntee hahmot.

Keskustele Pikon ja Fantasion seikkailuista Kvaakin foorumilla.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali