All You Need Is Kill tarjoaa raikkaan sotilasscifin purskauksen Suomen sarjakuvamarkkinoille. Kiinnostava tarina ja vauhdikas esitystapa pitävät lukijan otteessaan koko sarjan ensimmäisen puolikkaan ajan.

Nimi: All You Need Is Kill, osa 1
Alkuperäinen tarina: Hiroshi Sakurazaka
Kuvakäsikirjoitus: Ryosuke Takeuchi
Hahmosuunnittelu: Yoshitoshi ABe
Taide: Takeshi Obata
Julkaisija: Punainen jättiläinen
Suomennos: Antti Kokkonen
Toimittaja: Janne Suominen
ISBN: 978-952-16-1804-8
Hinta: 6.20€
Osia yhteensä: 2


Ihmiskuntaa uhkaa tuntematon vihollinen. Tällä kertaa ihmiset ovat liittoutuneet maailmanlaajuisesti keskenään torjumaan ulkopuolisen vihollisen, mimeetit. Näitä pallomaisia, kestäviä ja nopeita vihollisia on vaikeaa sanoin kuvailla. Ainakin ne ovat suunnittelultaan varsin omaperäisiä ja ulkonäöltään rumia katsella, siis kaikin puolin hyvin onnistuneita.

Mimeetti on ruma kuin mikä.

Näitä mimeettejä vastaan ihmiskunta käy lohdutonta kamppailuaan. Mukaan tähän veriseen taistoon on astumassa tarinan päähenkilö, ensimmäistä taisteluaan odottava mobiilipukusotilas Keiji Kiriya. Aivan kaikki ei Keijin osalta taistelussa mene niin kuin toivoisi ja hän löytää itsensä kuolemasta yhä uudelleen ja uudelleen. Jollain keinolla Keijin pitäisi kehittyä yhtä taitavaksi mimeetintappajaksi kuin kevyenlaisesti taistelukentällä suurta kirvestä heiluttava nuori naishenkilö, Rita Vrataski.

Hitaasti Keiji oppii erikoisen tilanteensa muutamat lainalaisuudet ja kehittyy sotilaana kestääkseen taistelussa hieman kauemmin – vain kuollakseen pian uudelleen. Asetelma on kuin videopelistä, jossa pelaajan hahmo joutuu aloittamaan saman kohdan yhä uudelleen samalla oppien aiemmin tekemistään virheistä.

"Kuolema tulee äkkiä. Hetkessä. Ja armotta."

All You Need Is Kill ei ole läheskään ensimmäinen tarina, jossa ihmiskunnalle entuudestaan tuntematon vihollinen uhkaa koko planeettaa tai jossa aikasilmukka kierrättää samat tapahtumat yhä uudestaan ja uudestaan. Etsimättä mieleen tulevat sellaiset kirjailijat kuin H. G. Wells, John Wyndham ja Michael Ende.

Mutta ideoiden uusiokäytön ei tarvitse tehdä tarinasta välttämättä huonoa, eikä All You Need Is Kill sitä olekaan. Piirroksissa ja tarinan kuljetuksessa hyödynnetään aikasilmukkaa parillakin tavalla hyvin oivaltavasti. Sotaisa ympäristö takaa sen, ettei juonesta puutu vauhtia vaikka tapahtumat toistuvatkin. Taistelukohtaukset on siroteltu ensimmäiseen pokkariin sopivin väliajoin ja lukeminen etenee kuin itsestään.

Vieläkö toistetaan?

Toinen tärkeä henkilö, Rita Vrataski.

Alun perin All You Need Is Kill ilmestyi vuonna 2004 Japanissa samannimisenä Hiroshi Sakurazakan kirjana Yoshitoshi ABen kuvituksien kera. Mangasovitus tehtiin vuosikymmen alkuteoksen jälkeen, ja onpa tarina nähty vielä parina muunakin versiona. Doug Limanin ohjaama Hollywood-elokuva Edge of Tomorrow tuli ensi-iltaan samoihin aikoihin kun mangaversio valmistui, toukokuussa 2014.

Elokuvan lisäksi amerikkalaiset tarvitsivat kirjasta myös oman sarjakuvaversionsa. Sen on alkuteoksen ja englanniksi käännetyn mangan tavoin kustantanut VIZ ja tulkinnasta vastaavat Nick Mamatas käsikirjoituksen ja Lee Ferguson piirrosten osalta. Yhdestä tarinasta voi todella olla moneksi, ja tämän tarinan kohdalla toistosta voi halutessaan repiä irti pientä ironiaakin.

Tom Cruisen mietittämän elokuvan ja tämän mangasovituksen osalta löytyy kuitenkin paljon eroavaisuuksia ja oikeastaan helpommalla pääsisi luettelemalla ne jäljelle jääneet muutamat samankaltaisuudet. Esimerkiksi All You Need Is Killin toisen maailmansodan lopulta lainattu taistelujen asetelma Japanin edustalta menetettyine Okinawoineen on vaihtunut toiseen saman sodan asetelmaan Edge of Tomorrow'ssa, jossa Brittein saarilta pyritään hyökkäämään vihollisen kimppuun Normandian rannoille.

Obata osaa

Kaikista tekijöistä kannessa ja selkämyksessä isoimmalla fontilla korostetaan piirtäjä Takeshi Obatan nimeä. Muutamastakin hyvin tunnetusta Obatan piirtämästä sarjasta Suomessa tunnetuin on Japanissa pian tv-sarjaksi kääntyvä Death Note, jonka Egmont julkaisi suomeksi vuosina 2008–2009. Muita Obatan sarjoja ovat esimerkiksi Hikaru no Go ja Bakuman.

Piirtäjä Obatan jäljen tuntee kauas.

Obata onkin hyvä valinta Sakurazakan teoksen sarjakuvasovitukselle, vaikka osa hyvän toteutuksen kunniasta meneekin kuvakäsikirjoittaja Ryosuke Takeuchille. Kun Keiji pääsee tarinan edetessä sinuiksi erikoisen tilanteensa kanssa, saa Obata tälle antamallaan ilmeikkyydellä hahmoon uutta eloa. Toisiaan seuraavissa loopeissa Keijin ilmeet tuovat uutta jo koettuihin tapahtumiin. Maailma junnaa, Keiji ei.

Ilmeikkyyden ohella piirrokset saavat erityismaininnan taistelukuvauksista. Vauhti ja hurme välittyvät ruuduista jättäen lukijan katsomaan jokaista viivaa tarkkaan. Vaikka kuvitus keskittyykin lähinnä Keijin esittämiseen, saavat vaihtelevat kuvakulmat ja leikkaukset lukijan näkemään taistelukentän mielessään laajemminkin.

Päähenkilö Keiji Kiriya kokee kovia.

Pituutta sarjakuvalla on kahden pokkarin verran, mikä on näin nopeatempoiselle tarinalle juuri sopivasti. Puolivälin jälkeen vaikuttaa siltä, ettei Suomessa kuluvan kalenterivuoden aikana ainakaan kovin montaa yhtä laadukkaasti etenevää mangasarjaa tulla näkemään. Kehuja sarjavalinta saa myös siitä, että suomeksi on uskallettu tuoda sotilasscifiä markettien hyllyjä koristamaan. Ja onhan sekin hyvä osoitus Tammen taidoista, että All You Need Is Kill on Summer Warsin ohella jo toinen vuoden sisään julkaistu hyvin onnistunut mangasovitus tarinasta, joka alun perin on nähty jossain muussa formaatissa.

Lukuisten japanilaisten sarjojen parissa työskentelemään ehtineen Antti Kokkosen käännös on pääosin hyvin tehtyä työtä. Vain termi "mobiilipukusotilas" istuu huonosti suomennokseen, mutta tätä paikkaa termin vähäinen käyttö.

Vetävä tarina on saanut tunnustusta myös Pohjois-Amerikassa, jossa All You Need Is Kill on ehdolla Eisner-palkinnon saajaksi parhaassa aasialaisen sarjakuvan yhdysvaltalaislaitoksen kategoriassa. Sarjaa ei kannata jättää väliin mikäli toimintapainotteinen scifi yhtään lukijan mieltä hivelee.

Keskustele sarjasta Kvaakin foorumilla.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.