Arvostelut | Teksti: Reima Mäkinen | Julkaistu: 06.07.2014 klo 11:06:56 | Luettu: 1342 kertaa

Fang - Pääosassa koirasusi

Fang - Valkoisen suden legenda
Tarina: Akira Ito
Taide: Yoshihiro Takahashi
Sarjakuvasivuja: 192
Suomentaja: Antti Kokkonen
Toimittaja: Janne Suominen
Kustantaja: Punainen jättiläinen
ISBN: 978-952-16-1740-9
Hinta kioskilla: 6,20€
Osa 2/2 ilmestyy 15.8. 2014



Kiinalaisiin ei ole luottamista, ei varsinkaan tämän näköisiin.
Kiinalaisiin ei ole luottamista, ei varsinkaan tämän näköisiin.
Mies ja susi järjestäytynyttä rikollisuutta vastustamassa. Kuulostaako tutulta? Kun toiminnan taustalta löytyy vasemmalla kädellä luonnosteltua etiikkaa ja sitä vie eteenpäin jonkinlainen löyhä kostoteema, lukijalle saattaa tulla flashbackeja vaikkapa Mustanaamiosta. Tilannetta ei helpota se että tekijät antavat hieman vinon, seikkailukirjamaisen kuvan Afrikasta, kiinalaisista ja (yllätys, yllätys!) naisista. Fang on kuitenkin pesunkestävää mangaa.

Piirtäjä Yoshihiro Takahashi tunnetaan meillä lukuisista koirasarjoistaan, joita on julkaistu muun muassa Hopeanuoli- ja Weed-nimikkeillä. Takahashi on käynyt muutamaan otteeseen Suomessa ja huhutaan, että hän ei ole missään muualla yhtä suosittu kuin meillä.
Tämän kuulokuvan tarjoavat Takahashi ja Punainen jättiläinen.
Tämän kuulokuvan tarjoavat Takahashi ja Punainen jättiläinen.
Piirtäjänä Takahashi (s.1953) on vanhan koulun miehiä. Monen mielestä hänen retroileva poikasarjatyylinsä saattaisi kaivata jo päivitystä, mutta toisaalta se tuo kerrontaan selkeyttä ja sopii paremmin kuin hyvin suoraviivaiseen seikkailuun. Koirien ja susien piirtäminen on toki mangassa vapaampaa kuin ihmisten tyylittely ja kyllähän tämänkin seinen-sarjaksi tunnistaa, kun hieman pinnistää.
Tällä kertaa tarinan on laatinut Akira Ito. Ito on itsekin piirtäjä, mutta Fangin tekemisen aikaan hän taisi työskennellä toimittajana Shueisha -kustantamossa. Alun perin, vuonna 1998, Fang ilmestyi Super Jumpissa.

Militaaria ekologiaa

Aina välillä parannetaan maailmaa.
Aina välillä parannetaan maailmaa.
Päähenkilö, Nozomi Tachibana on viettänyt vuosia ulkomailla. Viimeksi hän työskenteli metsänvartijana Alaskassa. Sieltä on peräisin Tachibanan lemmikki ja työtoveri Askari, koirasusi, joka kantaa veressään ainutlaatuista perimää. Kotimaahan palattuaan Tachibana saa jonkinlaisen työpaikan armeijasta. Hän ei kuitenkaan käy töissä, vaan huristelee pitkin kaupungin katuja rapakon takaa mukaan tarttuneella Humveellaan. Puheissa vihreät arvot ovat kuitenkin lähellä Tachibanan sydäntä.
Samaan aikaan "Massachusettsissa, Genetiikan tutkimuslaitoiksella" häärii jenkkiarmeijan palkkaama tiedemies, joka lupaa koirasudesta kahden miljoonan palkkion. Tämä herättää rikollisten huomion. Koska legendaarisella, sukupuuttoon kuolleeksi luullulla, newfounlandinsudella oli uskomattomat voimat ja kestävyys, haluttaisiin USA:ssa jalostaa sotakoiria sen DNA:n avulla.

Kaavoja ja niiden rikkomista

Metsänvartija on tytölle tyly.
Metsänvartija on tytölle tyly.
Ykköspokkari koostuu neljästä tarinasta. Ensimmäinen on ns. syntytarina, jossa esitellään päähenkilöt ja motiivit. Luku 2, Pimeässä kiiluvat silmät, toistaa vielä ensimmäisen luvun kaavaa keskittyen salakaato- ja salakuljetusbisnekseen. Siinä Tachibana rynnii rikollisten jäljillä ylähuuli jäykkänä, apunaan uskollinen Askari-hurtta sekä lakinaisheitukka Reiko Kuwabara. Tämän jälkeen asetelmat kuitenkin muuttuvat, mikä näkyy muun muassa siinä että Askari saa enemmän ruutuaikaa.
Tuntuu siltä, että käsikirjoitusta on sovellettu aika vapaasti lukijakyselyiden perusteella. Yllätyksellisyys on kuitenkin yksi Fangin vahvuuksista. Liian usein seikkailusarjat ovat juonenkuljetuksessaan turhan arvattavia.

Kaikille, paitsi ei lapsille

Oli hieman ikävä havaita, että käännös ja toimitustyö kompastelevat aavistuksen verran juuri siinä kohdassa, missä lukijalle kerrotaan pääpahiksen motiiveista. Juonen seuraaminen on kuitenkin helppoa, vaikka toiminta paikoin jyrääkin realismin ja logiikan.
Tutulta tuntuva kohtaaminen.
Tutulta tuntuva kohtaaminen.
Takahashin koiramangoja lukevat naiset löytävät varmasti tämänkin minisarjan, mutta Fangia voi suositella myös miespuoliselle yleisölle.
Ensimmäisen osan perusteella Fang on mukiinmenevän äijämäinen, vauhdikas ja hieman verinenkin toimintapläjäys. Toisaalta siinä on ripaus humanismia ja lämpöä, herkempää otetta, joka monesta kovaksi keitetystä, miehille suunnatusta sarjasta kokonaan puuttuu.

Keskustele Fang-mangasta Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali