Arvostelut | Teksti: Jan Wiberg | Julkaistu: 26.06.2014 klo 20:10:17 | Luettu: 1850 kertaa

Natsien aikakausi on päättynyt

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 8: Leopardinainen
Alkuteos: Une Aventure de Spirou et Fantasio par Schwartz et Yann: La femme léopard
Tarina: Yann
Kuvitus: Olivier Schwartz
Värit: Laurence Croix
© Dupuis 2014, Yann, Schwartz
Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab
Käännös: Emilia Melasuo
Ladonta: Graafinen suunnittelutoimisto Pisara Oy
Paino: Jelgava Printing House, Latvia 2014
ISBN: 978-952-233-785-6

322 x 237 mm, väri, kovakantinen, 64 sivua
Hinta: 18,95€

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut on ollut yleisesti ottaen hyvä piristysruiske vuosikymmeniä jatkuneelle sarjalle. Mistään ei ole löytynyt ketään Franquinin veroista, mutta antamalla Piko ja Fantasio jatkuvasti eri tekijöiden käsiin on yllätyksellisyys säilytetty. Vaikka yksittäisten albumien taso on yleensä jättänyt toivomisen varaa, ovat kaikki tehneet työnsä rohkeasti omalla tyylillään. Suomessa Uudet seikkailut -sarjaa vain on sekavoitettu liittämällä siihen mukaan myös Yoannin ja Vehlmannin yhdessä tekemät albumit.

Leopardinainen on löyhää jatkoa Tummanvihreä pikkolopoika -albumille. Tapahtumapaikkana on Bryssel vuonna 1946, ja natsien hirmuvallasta on tehty loppu. Alussa näemme nuoren sankarimme Pikon rappiolla. Hänen aiemmassa seikkailussa tapaamansa tytön muisto kalvaa häntä niin pahasti, että hän hakee lohtua viskipullosta - eikä hänen kiusallinen esimiehensä, pääovimies Entresol malta olla näpäyttelemättä moisesta käytöksestä. Ryhdistäytymisen aika koittaa, kun salaperäinen leopardinnahkaan pukeutunut nainen laskeutuu katoilta jotain tärkeää etsien.

Jäntevää kuvakerrontaa.
Jäntevää kuvakerrontaa.
Tummanvihreä pikkolopoika kärsi pahasti täyteen ahtamisesta - etenkin viittaukset muihin sarjakuviin hyppivät ärsyttävästi silmille joka sivulla. Leopardinainen tuottaa miellyttävän yllätyksen: tällä kertaa Yann jopa malttaa antaa tarinan hengittää jonkin aikaa. Neljä ensimmäistä sivua toimivat kokonaan kuvien varassa ja saavat lukijan mielenkiinnolla odottamaan jatkoa. Kun dialogi astuu kuvaan mukaan, tarinassa riittää yhä imua noin puoleenväliin asti. Sen jälkeen homma hajoaa turhan suoraviivaiseksi takaa-ajoineen ja hosumisineen.

Sankarin rappiotila.
Sankarin rappiotila.
Viittaukset Tinttiin ja muihin BD-sarjakuviin on nyt jätetty vähemmälle, mutta edelleen ne tuntuvat yhtä päälleliimatuilta eivätkä tarjoa lukijalle edes hupia. Kunpa vihdoinkin päästäisiin eroon moisesta yleisön kosiskelusta ja keskityttäisiin pääasiaan eli seikkailemiseen. Intertekstuaalisten viittausten soisi jäävän päähahmon tukkatöyhtöön.

Se mikä tästä albumista tekee nautittavan on Olivier Schwartzin piirrostyö. Viivankäyttö on lahjakasta ja luovaa, retrotyylinen ligne claire -tyyli henkii juuri sitä aikakautta, jota tarinakin kuvaa. Ainoastaan väritys- ja painotekniikka muistuttavat nykyajasta.

Yksi natsien metsästäjistä.
Yksi natsien metsästäjistä.
1940-luvun Belgia on Pikolle ja Fantasiolle luonteva ja toimiva seikkailuympäristö, eikä Zorbulia jää kaipaamaan. Täysipainoinen seikkailunautinto vaatisi kuitenkin myös antoisan käsikirjoituksen, mihin Yann ei pysty. Hän latoo yksityiskohtia putkeen hengästyttävällä tahdilla ja mahtailee omalla populaarikulttuuritietämyksellään. Dialogi sisältää runsaasti turhaa hienostelua karttavaa sanailua, ja meininki on yleisesti ottaen reipasta. Vaan missä oivaltavuus?

Kaikesta kiireestä huolimatta tarinan kaikkia aineksia ei ehditä tyhjentävästi selittää. Leopardinainen paljastuukin kaksiosaisen tarinakokonaisuuden avausosaksi. Yann ja Schwartz ovat parhaillaan työstämässä jatkoseikkailua, jossa auki jääneet kysymykset saanevat vastauksen.

Leopardinainen itsessään on kyllä mieleenpainuva hahmo, ja takakansien sisäsivut tarjoavat vaikkapa harrastelijapiirtäjälle oivan anatomianluennon. Sarjan nykyinen vakiosuomentaja Emilia Melasuo hallitsee kielen koukerot ja toisintaa värikkään dialogin suvereenisti. Albumia lukiessa voi tunnelmaa tukemaan hakea jostain kuunneltavakseen Fantasion ilmeiset suosikkikappaleet, Cab Callowayn Minnie the Moocherin ja ranskalaisen Andrexin reippaan iskelmän Y'a des Zazous, joita tarinassakin antaumuksellisesti lauletaan.

Keskustele Kvaakissa Pikosta ja Fantasiosta

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali