Arvostelut | Teksti: Tero Mielonen | Julkaistu: 09.06.2014 klo 20:40:25 | Luettu: 1384 kertaa

Sodan hampaissa

Joe Kubert kertoo ystävänsä, Ervin Rustemagicin ja hänen perheensä, selviytymistaistelusta Sarajevon piirityksen aikana vuosina 1992-1993. Perhe on jumissa Sarajevossa, jota serbit piirittävät ja pommittavat. Heidän ainoa toivonsa poispääsystä on Ervinin lähettämät faksit ystävilleen ulkomaille. Yhdessä Ervin ja ystävät tekevät kaikkensa saadakseen perheen turvaan sodan jaloista. Kuten elämässä yleensäkin, hanke kohtaa kaikki mahdolliset vastoinkäymiset.

Faksi Sarajevosta
Alkuteos: Fax from Sarajevo (1996)
Tekijä: Joe Kubert
Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab
Suomentaja ja latoja: Asko Alanen
Väritys: Studio SAF - Pahek
Painettu EU:ssa: SAF - Tiskarna Koper, Slovenia 2014
ISBN 978-952-233-810-5
Nelivärinen, kovakantinen, 208 s.
Ovh: 32,95 €


Faksi Sarajevosta julkaistiin ensimmäisen kerran 1996, jolloin Sarajevon taistelut olivat vielä tuoreessa muistissa. Nyt taisteluista on kulunut jo 20 vuotta, mutta aihe on edelleen päivänpolttava, kuten Ukrainan tilanne ja vastikään Bosniasta löytynyt joukkohauta osoittavat. Maailma ei ole siis muuttunut ja edelleen viattomat joutuvat kärsimään sotaisten herrojen vankkumattomien näkemysten vuoksi.

Joe Kubert (1926-2012) oli virtuoosimainen kuvittaja, joka teki yhden pisimmistä urista sarjakuvan historiassa. Hän aloitti työskentelyn sarjakuvien parissa ollessaan vain 13-vuotias ja jatkoi sitä viimeisiin vuosiinsa saakka. Suomalaiset ovat saaneet nauttia hänen dynaamisista kuvistaan mm. Tarzanin, Vihollisässän, Kersantti Rockin ja jopa Tex Willerin sivuilla.

Kubertilla on hyvin tunnistettava tyyli, joka sopii erinomaisesti seikkailusarjakuviin. Vakavammassa tarinassa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi tämän tarinan päähenkilö on sen verran Frank Castlen näköinen, että koko ajan odottaa milloin hän tempaisee auton takakontista rynkyn ja alkaa niittämään serbejä nurin. Tällaisten mielikuvien syntyminen syö tarinan vaikuttavuutta. Yossel-teoksessaan Kubert onnistui kiertämään tämän ongelman valitsemalla luonnosmaisemman tyylin.

Myöskään kerronnan puolesta Faksi Sarajevosta ei täytä kaikkia odotuksia. Siinä on turhan paljon toistoa. Pääasiassa tarina kerrotaan sarjakuvana, mutta lomassa on myös otteita tarinan pohjana olleista fakseista, joissa on kerrottu lähes tulkoon samat asiat kuin sarjakuvassa. Jos näiden jälkeen jokin asia jäi vielä epäselväksi, niin ei huolta. Kirjan lopussa on vielä valokuvaosio, jossa käydään samat asiat läpi kolmannen kerran. Mutta kuten sanotaan, kertaus on opintojen äiti.

Ervinin selviytymistarina on erityisen kiinnostava sarjakuvaharrastajille, sillä Ervin on sarjakuvakustantaja SAF:lla ja hänen ystäväpiirinsä koostuu kuuluisista sarjakuvataiteilijoista, kuten Hugo Prattista ja Martin Lodewijkista. Lukijalle tarjotaan myös välähdyksiä heidän yrityksistään pelastaa ystävänsä. Vaikka armottomat ihmiskohtalot ja kotien tuhoutuminen ovat jo itsessään karmiva asia, niin ei voi olla järkyttymättä entisestään, kun selviää, että Ervinin toimiston tuhoutuessa tuhoutui myös 12 000 sarjakuvaorigininaalia. Sota ei todellakaan tunne armoa.

Kritiikistä huolimatta Faksi Sarajevosta on tärkeä tarina, joka piti kertoa ja joka kannattaa ehdottomasti lukea. Jo alun omistuskirjoitus on pysäyttävää tekstiä. Etenkin kaikkien pakolaisvastaisten pitäisi lukea tämä teos. Yrittäkööt sen jälkeen perustella, miksi ihmisten on parempi jäädä kotimaahansa parantamaan maan tilaa kuin lähteä pakolaiseksi.

Keskustele Joe Kubertin tuotannosta Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali