Arvostelut | Teksti: Tero Mattila | Julkaistu: 02.11.2013 klo 21:38:42 | Luettu: 1885 kertaa

Vääriä numeroita keskisessä Suomessa

Keski-Suomen sarjakuvaseuran kolmas vuosijulkaisu

Julkaisija: Keski-Suomen sarjakuvaseura

Sivumäärä: 66 sivua

Koko: A4

Taitto: Samu Pirinen

Albumia voi ostaa (8e sis. postikulut) pistämällä mailia osoitteeseen kessusaku@gmail.com



Keski-Suomen sarjakuvaseura on julkaissut kolmannen vuosijulkaisunsa. Lehti koostuu kahdeksan eri tekijän sarjakuvista. Kukin lehden taiteilija pyrkii jäljittelemään jonkun suosikkipiirtäjänsä tyyliä. Toinen yhdistävä tekijä lehdessä on kaikille annettu yhteinen aihe: Väärä numero.


Sauli Jokinen (mukana myös: Avi Heikkinen, Juha Matti Kinnunen sekä Heidi Ruotanen) on piirtänyt hienon kansikuvan, joka on täysin annetun teeman mukainen. Kansikuvaa katsellessaan lukija luulee, että kyseessä on lehden viides numero, vaikka itse asiassa tämä on vasta järjestysnumeroltaan kolmas vuosijulkaisu. Oikea numero ei selviä edes silloin, jos tajuaa avata lehden taka- ja etukannen yhtä aikaa auki, sillä silloin näkyy numero IV. Ainakin luulen, että tässä on tämän kansikuvan juju. Kyseessä on siis todellakin "väärä numero".


Heidi Ruotanen
Heidi Ruotanen
Lehden ensimmäinen sarjakuva on Heidi Ruotasen "Peukaloinen". Tarinan logo muistuttaa Jeff Smithin Luupäiden logoa, mutta muita yhtäläisyyksiä ei kyseisten sarjojen välillä ole havaittavissa. Ruotanen mainitsee hahmojensa tulleen hänelle niin läheisiksi, että ei halunnutkaan piirtää niitä kenenkään muun tyylillä.



Joonas
Joonas "Iikka" Sutinen
Joonas, "Iikka", Sutinen yrittää imitoida
Yön ritarin aikaista Frank Milleriä. Sarjakuvan repliikeissä on havaittavissa hyvin kaukaisia kaikuja Millerin tyylistä, mutta kuvakerronnasta ja kuvituksesta niitä ei enää löydä. Kuvakerronta oli sen verran hakusessa, että putosin kärryiltä noin puolessa välissä sarjakuvaa.



Maria Lehikoinen
Maria Lehikoinen
Maria Lehikoinen (käsikirjoitus: Avi Heikkinen) on valinnut sarjakuvansa tyyliksi JP Ahosen Villimpi Pohjola -tyylin. Lehikoinen jää kauas tavoitteestaan, mutta käsikirjoittaja Heikkisen idea numeroiden avulla lisääntyvistä avaruusolioista on hauska.



Juha-Matti Kinnunen
Juha-Matti Kinnunen
Juha-Matti Kinnusen tyylivaikuttaja on John Kricfalusi (Ren & Stimpy). Tarinan päähenkilöissä on Renin ja Stimpyn piirteitä ja juoni on sen verran rankka, että esikuvan jäljillä tässä ollaan täysin tunnistettavasti.



Juho Hautala
Juho Hautala
Juho Hautalan inspiraation lähteenä toimii Hirohiko Arakin Jojo's Bizarre Adventure. Tarinassa on jopa kaksi väärää numeroa. Jojon seikkailut ovat tämän arvostelun kirjoittajalle tuiki tuntemattomia, joten en pysty ottamaan kantaa siihen, kuinka hyvin Hautala on onnistunut esikuvansa imitoinnissa.



Avi Heikkinen
Avi Heikkinen
Avi Heikkinen on valinnut tavoitteekseen Don Rosa - tyylin. Hän onkin opiskellut ankat ja koirat hyvin. Tarinakin on näppärä, jos lukija vain ostaa sen idean, että ankkamaailmassa voi olla firma, joka pystyy kertomaan puhelimessa vastauksen mihin tahansa kysymykseen, jos siihen voi vastata jollakin numerolla.



Markku Lehmonen
Markku Lehmonen
Markku Lehmonen on tehnyt kolme sarjakuvastrippiä joiden esikuvina ovat Watterson, Thompson ja Jarla. Kukin strippi onnistuu olemaan esikuvansa henkinen. Lehmonen on osannut jäljitellä kunkin eri piirtäjän tyyliä erittäin hyvin. Piirrostyylin lisäksi myös strippien vitsit tavoittavat esikuvansa hengen.



Sauli Jokinen
Sauli Jokinen
Sauli Jokinen tavoittelee Mike Mignolan tyyliä. Jokisen kuvat ovat lehden komeimpia. Eivät nämä nyt ehkä ihan Mignolaa ole, mutta hienoja ja taidokkaita kuvia joka tapauksessa. Kuvakerronta on hieman sekavaa ja lukija joutuu pinnistelemään saadakseen tarinasta selvää. Jos Jokinen panostaa jatkossa luonnosteluun ja sivusommitteluun hiukan enemmän, niin eiköhän luettavuuskin tästä vielä parane.



Yleisvaikutelmaksi lehdestä jää kiireen tuntu. Huolellisempaa toteutusta jäin kaipaamaan kovin monen sarjakuvan kohdalla. Hyvä idea puolestaan on ollut antaa kaikille sarjakuvantekijöille sama aihe, jota jokainen sitten käsittelee omalla tavallaan. Se antaa lehdelle yhtenäisyyttä. Vaarana on, että kaikki lehden taiteilijat eivät koe annettua aihetta yhtä kiinnostavaksi.



Tiettyjen piirtäjien tyylin jäljittely ei toimi mielestäni kovin hyvin, koska suurin osa jäljittelijöistä ei ole vielä teknisesti riittävän taitavia, vaan vasta sarjakuvauransa alkutaipaleella. Olisi ollut paljon kiinnostavampaa lukea kunkin piirtäjän omalla tyylillä piirrettyjä sarjakuvia "väärästä numerosta" kuin valovuoden päähän jääneitä kopiointiyrityksiä.



On mainio asia, että eri puolille Suomea riittää sarjakuvaseuroja. Toivottavasti keski-suomalaiset jaksavat pitää kerhoaan pystyssä, jatkaa sarjakuvien tekemistä ja tarjota paikallisille harrastajille lehdessään julkaisukanavan.

Lehden lopussa on lyhyet esittelyt tekijöistä, mikä on aina hyvä asia.

Linkki Keski-Suomen sarjakuvaseuran sivulle

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali