Pohjanmaan kautta

Ukkometsolan sikatila on vaarassa ajautua konkurssiin ja perintöverotkin pitäisi maksaa. Pystyvätkö kolme veljestä nostamaan sukunsa tilan uuteen loistoon?

Ukkometsolan Arvo haluaa pelastaa kauan suvun sikalan ja siinä samalla moniongelmaiset veljensä Arvin ja Aaken. Perinteisellä lihatuotannolla sikala ei menesty – sioista on saatava tuloja myös niiden eläessä. Onko sianmaitotuotanto ainoa ratkaisu ongelmiin?

Ukkometsola on sarjakuva sianmaidosta, kapitalismista, ahneudesta, rasismista ja masennuksesta, mutta myös tarina periksiantamattomuudesta, lähimmäisenrakkaudesta ja toivosta.

Jarno Latva-Nikkola on julkaissut mustan huumorin täytteisiä ja underground-henkisiä sarjakuviaan tasaiseen tahtiin aina 90-luvun lopulta lähtien. Häneltä on ennen Ukkometsolaa julkaistu albumit Tunteiden maisteri (2007) ja Jarno Markuksen kauneimmat (2010).

Ukkometsola – Kuvakertomus sianmaitotuotannosta
Tekijä Jarno Latva-Nikkola
Englanninkielinen käännös Tuomas Rantala
Taitto Tommi Musturi
Julkaisija Huuda Huuda
Kirjapaino Tallinna Raamatutrükikoda
200 s. / 164 x 246 mm / Kieli: suomi ja englanti
Kaksivärinen, kovakantinen, lankasidottu
Hinta 25 euroa
© Jarno Latva-Nikkola / Huuda Huuda 2013

Jarno Latva-Nikkola (s. 1977 Kurikassa), nykyisin Tampereella asuva graafinen suunnittelija on laatinut laajimman sarjakuvateoksensa tähän asti. Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva pitkä tarina peilaa pohjalaista mielenlaatua ja käsittelee ajankohtaisia aiheita.

Ukkometsola on kertomus kolmesta veljeksestä. Keskimmäinen, Arvo, on sikatilan isäntä, äkkipikainen rasisti ja väkivaltainenkin. Arvo saa liikeidean sianmaidon myymisestä, ja apuun hän pyytää joutilaat poikamiesveljensä Arvin ja Aaken. Ei hyvä ajatus.

Albumi alkaa Arvon juopottelureissulla ja kotiin päästyään hän sammuu emakon tissiä imemään sikalaan. Eli ei vaikuta kaikkein selväjärkisimmältä tämä isäntä. Mutta pahemmaksi menee kun loput veljekset keksivät omia aktiviteettejaan Pohjanmaan lakeuksilla.

Kolmannen luvun unenomaisessa takaumassa vasta selvitetään mitä Aake on Helsingissä asuessaan oikein touhunnut, ja tässä vaiheessa Aake esitetään sikanaamari päässään. Pohjanmaalla sitten jatkuu sama meno.

Taiteilija Arvin mielentila taas selvitetään normaalisti lineaarisin tapahtumin. Eli juoppohulluhan raasusta on tullut. Hahmo tuo mieleen Metsolat-tv-sarjan Riston, mutta Arvi on monta potenssia seonneempi ja pumppukin reistailee.

Eikä Arvollekaan juuri aurinko paista, ja tapahtumat saavat loppua kohden traagisen luonteen, vaikka aluksi tämä tuntuukin huumoripitoiselta tarinalta pohjalaisesta elämänmenosta.

Latva-Nikkola on saanut rakennettua veljeksistä mielenkiintoiset hahmot. Alussa nähty virkaintoinen nuorempi konstaapeli on kuin Antti Tuurin Pohjanmaa-romaanista, mutta hän ei jatkossa juuri esiin pääse. Tummaihoinen maahanmuuttaja ja stereotyypitelty mustalaismanne jäävät ohuiksi sivuhahmoiksi. Samoin eläinaktivistit, jotka kuvataan lyhyesti koomisina pelkureina. Naiset ovat lähinnä Aaken runkkausfantasioiden kohteita, kuten Arvon vaimo Maili sanookin.

Jarno Latva-Nikkola on ehdottomasti Suomen parhaita sarjakuvantekijöitä, ja suurikin yleisö voisi hänet löytää, jos mies jättäisi perversioiden kuvaamisen vähemmälle. Kirja alkaa kuin mikä tahansa kotimainen maalaiskomedia, mutta mitä pitemmälle lukiessa etenee, löytyy se tuttu Jarno sieltä rietastelemasta. Ja ovathan sian parittelu, porsiminen ja ulostaminen luonnollisia asioita, mutta eivät kaikki niitä sarjakuviinsa halua. Aaken irstailu huvittaa paljon enemmän. Värejä käytetään säästellen, ja välillä painottuu sininen, välillä punainen. Piirrostyyli on hieman luonnosmaista, kuten vaikka Ville Rannalla, mutta väkevää jälkeä syntyy. Kerronnassa Latva-Nikkola yhdistää perisuomalaisuutta ja vanhaa amerikkalaista undergroundia, kumpaakin tosin omissa pätkissään. UG-suunnalta Jarno kertoo saaneensa vaikutteensakin.

Albumin nimi tulee veljesten sukunimestä, ja siihen sisältyy symboliikkaa suomalaisen miehen identiteettiin. Ja nähdäänhän tässä aito ukkometsokin.

Lopuksi kirjassa nähdään valikoima sianmaitoaiheisia mainoksia, joita ovat laatineet muut suomalaisen sarjakuvan kovat nimet: P.A. Manninen, Kaisa Leka, Ville Pynnönen, Pauliina Mäkelä, Marko Latva-Nikkola, Mikko Väyrynen, Roope Eronen ja Amanda Vähämäki.

Englanninkielinen käännös kulkee mukana sivujen alareunoissa, joten kirja soveltuu vaikka ennakkoluulottomalle ulkomaalaiselle ystävälle lahjaksi esimerkkinä suomalaisuudesta ja varsinkin pohjalaisuudesta. Kieli on vaan paljon vaisumpaa englanniksi käännettynä.

Ilkka-lehdessä julkaistu tekijän haastattelu
Keskustele Kvaakissa Jarno Latva-Nikkolan tuotannosta.