Arvostelut | Teksti: Jan Wiberg | Julkaistu: 29.08.2013 klo 15:51:42 | Luettu: 2478 kertaa

Kuninkaan virheet

Jacques Martinin vuonna 1948 luoma sarjakuvahahmo Alix on gallialaisen heimopäällikön poika, jonka roomalainen ylimys sittemmin adoptoi. Alixin seikkailuja ilmestyi suomeksi WSOY:n kustantamana vuosina 1974-75 kahdeksan niteen verran. Apollo Kustannus vastasi lisää Alixia kaivanneiden suomalaisfanien toiveisiin ja ryhtyi 2008 jatkamaan sarjan julkaisua siitä mihin WSOY jäi. Nyt käsillä oleva Baabelin torni on Apollon julkaisusarjassa seitsemäs albumi - itsenäinen jatko-osa varhaiselle seikkailulle Oribalin kruunu.

Alix 16 - Baabelin torni
Alkuteos La tour de Babel
Suomennos Kirsi Kinnunen
Kustantaja Apollo Kustannus
Painopaikka Jelgava Printing House, Latvia 2013

Hinta €14,50 (sis. 10 % alv)
Koko 225 x 300 mm, nelivärinen
kovakantinen, 48 sivua
ISBN 978-952-5769-20-3

© Jacques Martin / Casterman, Bruxelles (1981)


Oribalin kruunu julkaistiin alunperin belgialaisessa Tintin-lehdessä 1955-56. Albumina se ilmestyi 1958, WSOY julkaisi sen suomeksi vuonna 1975. 1981 piirretty Baabelin torni jatkaa itsenäisesti tarinaa hypäten ajassa monta vuotta eteenpäin.

Oribalin kruunussa hahmoista huomattavin oli suurvisiiriksi nimitetty arkkivihollinen Arbaces, joka yritti parhaansa mukaan estää Alixia ja hänen luotettua ystäväänsä, Enakia, viemästä hallitsijasuvun vesaa Oribalia itäiseen kotikaupunkiinsa Zür-Bakaliin, jossa hänet oli määrä nimittää kuninkaaksi.

Baabelin tornissa Oribal on hallinnut maataan pitkään mutta joutunut sekä papiston että kansan epäsuosioon. Hänen pyrkimyksensä tuoda maahan ihailemaansa kreikkalais-roomalaista kulttuuria otettiin kansan keskuudessa vastaan perinteiden häpäisynä. Papisto suuttui roomalaisille jumalille pyhitetystä temppelistä, ja sen tuhonnutta tulipaloa pidettiin taivaan lähettämänä rangaistuksena.

Sekä papeille että kansalle viimeinen niitti oli verojen nostaminen hirveiden rahamenojen kattamiseksi. Oribal sulkeutui yhä enemmän omaan palatsiinsa ja piti ihmisiä ahdasmielisinä. Lopulta hän pyysi lähettiään Hiram-Khalia hakemaan Alixin, jotta pääsisi poistumaan maasta.

Tässä vaiheessa Alix ja Enak siis astuvat kuvaan mukaan, ja varsinainen tarina alkaa. Hiram-Khal kohdataan Jerusalemissa, josta varhain seuraavana aamuna lähdetään matkaan Babyloniin suuntaavan karavaanin mukana. Enak kuitenkin huolestuu heitä herkeämättä etäältä tarkkailevasta mustapukuisesta miehestä, joka lähtee matkaan toisen karavaanin mukana. Miehen motiivit askarruttavat ystäviämme yhä enemmän, kun hänen joukkonsa rientävät hätiin Kasser-Himin solassa sijaitsevassa kylässä, jonne erämaarosvot ovat virittäneet kuolettavan ansan.

Verrattaessa Baabelin tornia ja Oribalin kruunua keskenään ei osien paremmuudesta jää epäilystä. Jatko-osa pelaa enemmän hitaalla juonenkehittelyllä ja tapahtumien asteittaisella rakentamisella kuin toiminnallinen esiosansa, ja muodostuu näin kevyemmäksi, nopeammaksi ja ohkaisemmaksi lukupaketiksi.

Martin rakentaa ohuelle tarinalle tasoja käsittelemällä naisten orjuutettua asemaa miesten hallitsemassa yhteiskunnassa. Karavaanarit haluavat myydä orvon paimentolaistytön orjaksi heti tämän nähdessään, babylonialaisen majatalon tiloissa liikkumista rajoitetaan, ja Babyloniasta Zür-Bakaliin lähtevän saattueen johtaja kieltäytyy ottamasta naisia mukaan. Naisista ja lapsista koostuvan orjajoukon näkeminen saa Alixin tunteet kuohahtamaan.

Babylonin, Aleksanteri Suuren vaurastuttaman loistokaupungin rappion kuvaus saa myös yllin kyllin tilaa. Esitellessään lukijalle paikallisia nähtävyyksiä Martin rakentaa joitakin silmiähivelevän kauniita ruutuja, ehkä upeimpana legendaariset riippuvat puutarhat. Samalla hän tekee selväksi sen välinpitämättömyyden, jonka vuoksi kaikkien näiden muistomerkkien annetaan rapistua ja pian tuhoutua. Nykyään Babylonista ei ole jäljellä kuin joitain osittain uudelleenkunnostettuja raunioita, ja riippuvien puutarhojen olemassaolokin on kyseenalaistettu. Martin esittää siis vain muutaman vuosikymmenen takaisen tulkinnan siitä, miltä Babylonissa on saattanut näyttää.

Visuaalinen loisto hivelee silmiä, eikä tarina ole suinkaan vailla ansioita, mutta hieman matkailumainosmainen vaikutelma Baabelin tornista jää - sikäli kun lähes kadonnutta kaupunkia nyt voi mainostaa. Seuraava Alix-albumi sijoittuu Kiinaan, joten Martin piti ilmeisesti hyvänä ajatuksena jatkaa tätä linjaa.

Martin on jättänyt jopa alastomuuden ja kaikenlaiset vihjailut minimiin - lukuunottamatta yhtä hellää kädessäpitelyä sekä Hiram-Khalin yllättävää tunnekuohua albumin lopussa. Enak on vuosien myötä kehittynyt lähes tasavertaiseksi seikkailukumppaniksi Alixin rinnalle. Oribalin kruunussa hän oli vielä korostuneen heikko perässäraahattava, Baabelin tornissa hän on jo omavaraisempi toveri joskin tarpeen tullen yhä hieman komenneltavissa.

Albumista jää välityön maku, kuten aiemmasta Tulivuoren uhrit -seikkailustakin. Alixin loiston päivät näyttävät siis olevan takanapäin, mutta Martin tarjoaa edelleen harkittua, hyvin taustoitettua ja älykästä viihdettä. Tämän perusteella voi odottaa laadun säilyvän tasaisena myöhemmissäkin albumeissa.

Painojälki albumissa hivelee silmää - värit ovat syvemmät kuin missään aikaisemmassa suomennetussa Alixissa, mikä korostaa Martinin entisestäänkin petraantuvaa piirrostyötä. Aiemmatkin Apollon Alixit mestarillisesti kääntäneen Kirsi Kinnusen työstä ei nytkään löydy moitittavaa.



Keskustele Alixista Kvaakissa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali