Arvostelut | Teksti: Jukka Laine | Julkaistu: 19.07.2013 klo 00:21:46 | Luettu: 1833 kertaa

Pohjoista mielenmaisemaa 1800-luvulta

Pohjoista mielenmaisemaa väkevin vedoin – suuret teemat ja henkilökohtainen pohdiskelu yhdistyvät palkitun sarjakuvapiirtäjän uutuudessa.

Ville Rannan uuden albumin rohkeat, ruuduttomat kuvat herättävät eloon 1800-luvun Oulun, jota leimaa Kajaani-albumista tuttu pohjoinen ahdistus ja synnintunto. Sivistyneistön oudoksuma herännäisyys valtaa alaa talonpoika Paavo Ruotsalaisen johdolla. Pikkukaupungin seisovia vesiä sekoittaa meriltä saapuva itsenäinen nainen.

Talven pimeydessä ja lyhyen kesän kiihkeydessä polveileva tarina kuvaa ilmeikkäästi ja moniulotteisesti ihmisen osaa: hengen ja lihan päättymätöntä ristivetoa.

Kyllä eikä ei
Ville Ranta
Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki
Kk, sid., väri, 260 sivua
Hinta 22,50 (ilmestymispäivä 5.8.2013)
ISBN 978-951-0-39895-1
© Ville Ranta ja WSOY 2013


Ville Rannan uusin suurteos Kyllä eikä ei muistuttaa paljon edellistä sarjakuvaromaania, Kajaania. Samoihin aikoihin sijoittuu tämäkin, nyt Kajaanin sijasta Ouluun. Elias Lönnrotia nähdään tässäkin, muttei keskeisessä osassa. Pääroolissa tapaamme leskeksi jääneen opettajan ja pappismiehen, kahden villin tyttölapsen isän Hans Nymanin, jolle tämän kuollut vaimo ensin kummittelee ja sitten mies alkaa harrastaa säännöllistä makaamista piikansa Annan kanssa. Oulu oli vielä pieni kylä 1800-luvulla ja juorut leviävät. Tuolloin oli hyvin epäsovinnaista harjoittaa avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita, puhumattakaan kirkonmiehelle. Lisäksi oli täysin tuomittavaa että herrasväki sekaantui rahvaaseen. Tietenkin noin tapahtui kaikkialla muuallakin, joten arkisia tapahtumia Ranta vain kuvaa.

Mutta karumpaa menoa on luvassa. Herätysliikkeen saarnamies, kouluttamaton mutta älykäs Paavo Ruotsalainen kerää karismallaan erityisesti rahvaan kannatuksen, osaamalla asettua ajan tavallisen ihmisen asemaan.

Toinen keskeinen henkilöhahmo on köyhän perheen tytär Maria Piponius, jonka sisar on päässyt rikkaisiin naimisiin. Mariakin on päässyt pariskunnan mukana näkemään maailmaa ihan Buenos Airesissa asti. Marian tarina alkaa Ouluun palatessa ja tyttö on hyvin tietoinen ettei enää ikinä pääse maailmalle. Mutta tietoa ja elämänkokemusta on kertynyt, ja sitä hän alkaa levittää tietämättömämpien piirissä.

Henkilöitä on paljon. Välillä täytyy aina vilkaista sisäkannen henkilögalleriaa, mutta jostain syystä siinä ei ole läheskään kaikkia. Liekö painovirhe, kun samat naamat toistuvat sisälehtienkin sivuilla. Facebookissa oli tieto että eipä näitä taida kirjaan tulla. Tulivat sittenkin. Kaikki naamat ovat oikeita henkilöitä.

Piirrosjälki on tyypillistä Rantaa, karkean ja huolimattoman oloista, mutta tarkemmin tutkittuna hyvinkin harkittua. Varsinkin Oulun miljöö toissa vuosisadalta pääsee hyvin esiin. Kaupunkimaisuus näkyy varsinkin ulkokuvissa, mutta rahvaan asumukset ovat puutöllejä.

Loistava väritys heijastaa vuoden- ja vuorokaudenaikojen lisäksi ihmisten tuntemuksia. Talvella kaamosta ja kesällä kiimasta. Syntiä tehdään ja sitten kadutaan kauheasti. Toistuvan synnillisyyden takia ei tätä suositella lapsille tai siveille aikuisille.

Ville Ranta on tehnyt jälleen kotimaisen sarjakuvan merkkiteoksen, ja toivottavasti tulossa on vielä paljon lisää merkkiteoksia. Draamana tämä on Kajaaniakin parempi ja toimii monilla tasoilla. Vuoden parasta kotimaista albumia on vielä turhan aikaista julistaa syntyneeksi, mutta aikamoinen mestariteos saa tulla jos tästä pistää paremmaksi.

Kyllä eikä ei ilmestyy ranskaksi syksyllä nimellä Sept saisons (Seitsemän vuodenaikaa).

Keskustele Kvaakissa Ville Rannan sarjakuvista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali