Arvostelut | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 12.04.2013 klo 18:02:18 | Luettu: 2206 kertaa

Sisämaasta merelle

Marssille lähteneistä kahdestatoistatuhannesta miehestä perille pääsi kahdeksantuhatta. Petri Hiltunen on saanut klassisen Ksenofonin tarinan toisen ja viimeisen osan valmiiksi.

Ksenofon – Petri Hiltunen
Anabasis
2. osa
Tuhanten miesten marssi
Tekstaus Hannele Parviala
Kuvankäsittely ja taitto Kari Rissanen
Jälkisanat Petri Hiltunen
ISBN 978-952-270-081-0
Arktinen banaani
2013
64 s. sid.
17,90€


Ksenofonin (k. n. 354 eKr) Anabasis (suom. Kyyroksen sotaretki) kuuluu antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden klassikoihin. Se on yksi historia- ja sotakirjallisuuden kulmakiviä Herodotoksen Historiateoksen ja Thukydideen Peloponnesolaissotien ohella. Herodotos tarinoi miten monella eri tavalla maailmassa eletään ja Thukydides kertoi koko maailmanhistorian suurimmasta ja mahtavimmasta sodasta. Herodotos ja Thukydides pyrkivät kirjaamaan ylös ihmisten tekoja ja niiden (rationaalisia) motiiveja sotkematta mukaan Olympoksen jumalien tekoja.

Kyyroksen sotaretki on kertomus vähemmän suuresta. Teoksen suomalainen, suurmieshistoriaan viittaava nimi johtaa lukijaa harhaan. Hyvin lyhyenä tiivistyksenä teoksesta voisi todeta, että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Kuten Petri Hiltunen jälkisanoissaan toteaa, otsikkoon nostettu Kyyros kuolee jo ensimmäisessä taistelussa. Tämänhän Hiltusen Anabasiksen ensimmäisen osan lukenut jo tiesikin.

Monet mainitun antiikin kolmikon kertomat tarinat alkoivat elää malleina siitä, miten myöhemmistä tapahtumista kerrottiin. 100-luvun jKr. satiirikon Lukianoksen mukaan mallia esikuvista otettiin jo liikaa: yksi kirjoitti joonian murteella, kuten Herodotos aikoinaan vaikka yleiskieleksi oli jo aikoja sitten vaihtunut attikan murre, toinen kopioi Thukydideen tekstiä sanasta sanaan ainoastaan sotapäälliköiden ja paikkakuntien nimiä muutellen ja kolmas kirjoitti in medias res ymmärtämättä että Ksenofonkin käytti tyylillisiä keinoja.


Hiltusen Anabasis

Ksenofoniin ja hänen asetelmiinsa pohjautuva kerronta- ja tarinaperinne on pitkä, laaja ja monia muodonmuutoksia kokenut. Hiltusenkin voi laskea – laajasti ymmärtäen – yhdeksi sen perinteen jatkajaksi. Kun ajattelee Hiltusta lukemassa Ksenofonia, mieleen tulee Bill Wattersonin Lassi, joka kuulee Tšaikovskin 1812 alkusoiton ja sen tykit ensimmäistä kertaa. "Gee, I thought classical music was boring!"

Hiltunen on muokannut Ksenofonin alkutekstiä sarjakuvamuotoon sopivaksi. Tarinaakin hän tiivistänyt välttääkseen kuvitettujen klassikkojen ongelmat. Käytännössä Hiltusen Anabasis pitää sisällään alkuteoksen kirjat 2, 3 ja 4. Ensimmäisessä osassa Kyyroksen sotaretki käsiteltiin kirjat 2 ja 3, Kuvitetun klassikon mukaan nimetyssä toisessa osassa Tuhanten miesten marssi neljäs. Kaikkiaan Ksenofonin Anabasiksessa on seitsemän kirjaa. Hiltusen valitsemista koostuu ymmärrettävä kokonaisuus, vaikka kolme viimeistä kirjaa jäävät käsittelemättä.

Kyyroksen sotaretkessä Kyyroksen lisäksi henkensä menetti kreikkalaisen palkka-armeijan koko upseeristo. Tuhanten miesten marssissa aliupseerien, muun korotetun miehistön ja eritoten Ksenofonin on kasvettava pikavauhtia uuden asemansa mukaisiin mittoihin. Persialaisten lisäksi niskaan hengittävät villiheimot, ja ilmasto ja huollon puute tuovat omat ongelmansa. Yksi kerrallaan eteen tulevat ongelmat ratkotaan.

Hiltusen jälki on harjaantunutta ja nautittavaa. Jälkisanoissa selvittellään työvaiheita ja tekemisen ratkaisuja. Työskentelyn nopeuttamiseksi Hiltunen oli kokeillut uutta tussausjärjestystä: hän tussasi kunkin hahmon kerrallaan läpi albumin Näin henkilöt pysyivät tunnistettavampina.


"Se oli rakkautta ensisilmäyksellä"

Petri Hiltunen on tehnyt mittavan tuotannon, jo yli kolmekymmentä sarjakuva-albumia. Kuten hän itse kertoo, tällaisen määrän jälkeen harkitsee entistä tarkemmin mihin ryhtyy. Voisi ajatella, että antiikin klassikkoon tarttuminen olisi laskelmoitu valinta. Mutta se into, jolla Hiltunen jälkisanat ja itse sarjakuvan on tehnyt, todistaa toista. "Se oli rakkautta ensisilmäyksellä", kertoo tekijä. Hiltusen Anabasis on omistettu kirjan vinkanneelle Veikko Laeslehdolle.

Hiltusen Anabasis on selviytymistarina, jossa hahmot kasvavat omien rooliensa myötä. Myös keskinäinen luottamus syntyy yhteisissä kokemuksissa ja koettelemuksissa. Epävarmuus ja epäily omiin mahdollisuuksiin heijastuu Ksenofonin kasvoilta usein. Kreikkalaiset palkkasoturit marssivat elävästi ympäri lähi-itää. Mukana kelpaa seurata.



* Kvaakissa on arvostelu Anabasiksen ensimmäinen osa
* Kvaakissa voi keskustella Hiltusen sarjakuvista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali