 |
Katse pimeydestä
Katse pimeydestä on aikuisille suunnattu elokuvamainen sarjakuvajännäri. Käsittääkseni teoksen alkuperäinen italiankielinen nimi Gli occhi e il buio tarkoittaa pelkästään “Silmät ja pimeys”. Pokkarin oudohkossa kansimaalauksessa näkyy taustalla blefarostaatti, laite, jonka avulla silmäluomet pysyvät auki, jotta silmiä voi tutkia. Silmät ovat tarinan juonessa keskeinen aihe.
Italialainen sarjakuvataiteilija, sarjakuvakäsikirjoittaja ja kuvittaja Gigi Simeoni (s. 1967) työskenteli tämän sarjakuvaromaanin parissa lähes kaksi ja puoli vuotta. Teoksen vastaanotto Italiassa oli hyvä, ja se on myös julkaistu muutamassa muussa Euroopan maassa. Simeoni on tehnyt aiemmin kotimaassaan mm. scifi-sarjoja Hammer ja Nathan Never. Hänen töitään ei ole aiemmin nähty suomeksi, eikä hän ollut minulle ennen lainkaan tuttu nimi. Melkoisen yllättävästi Egmont Kustannus julkaisi tämän vaihtoehtoista sarjakuvaa edustavan teoksen Pulp-sarjassaan.
Kertomus tapahtuu enimmäkseen Milanossa 1900-luvun alussa; alussa oleillaan hetki myös Pariisissa. Ajallisesti ollaan lähellä 1800-luvun lopun Viiltäjä-Jackiä sekä tohtori Jekylliä ja herra Hyde’a, jotka mainitaan tarinassa. Teknologia ottaa parhaillaan keskeisiä edistysaskeleita: autot, elokuvat, radio, puhelin, populaarit sanomalehdet ja sarjavalmistetut tuotteet yleistyvät. Työläiset vaativat oikeuksiaan. Tiede syrjäyttää uskonnon vallitsevana maailmanselittäjänä. Syntyy edistysusko, koska tulevasta ensimmäisestä maailmansodasta ei vielä tiedetä mitään, mutta toisaalta ei-uskonnollinen katsomus luo joidenkin ihmisten elämään tarkoituksettomuutta. Kuvataiteessa syntyy tähän aikaan modernismiksi kutsuttu radikaali suuntaus eli ei-esittävä taide.
Tarinamme päähenkilö on orpo, nuori ja lahjakas taidemaalari Alessandro Simonetti. Hinnakkaasti myydyistä maalauksista ja kauniista morsiamesta huolimatta hänen elämänsä tuntuu tyhjältä. Hän ei haluaisi maalata perinteistä realistista taidetta ja hän myös haluaisi elää boheemisti eikä porvarillisesti.
 |
|
Alessandro heittäytyy taiteeseen kiihkeästi.
|
Alessandron morsian saa yllättäen surmansa auto-onnettomuudessa. Rakastettunsa kuoleman hetkellä Alessandro kuvittelee näkevänsä tämän silmissä jonkin hahmon, joka painaa hänen mieleensä lähtemättömän polttojäljen. Onko hahmo ihmisen poistuva sielu vai mikä? Alessandro yrittää tavoittaa hahmon muotoa taiteessaan. Hän saa elämälleen tarkoituksen ja astuu rakastamansa avantgarde-taiteen pariin.
Kun muistikuva hahmosta haalistuu, Alessandro päätyy murhaamaan ihmisiä ja katsomaan heitä silmiin näiden kuoleman hetkellä tavoittaakseen hahmon uudelleen. Alessandro ei siis todellakaan ole mikään sankari. Poliisi ja sanomalehti yhdistävät tietonsa ja voimansa murhaajan kiinnisaamiseksi. Teknologian kehitys on juuri tuonut poliisille uudet rikostutkintamenetelmät. Alessandron vastapelureina toimivat etsivä Matteo de Vitalis sekä Alessandron ainoa ystävä Angelo, jonka olemassaolosta tai paremminkin olemattomuudesta annetaan kiintoisia vihjeitä.
Syyllinen ei ole mysteeri lukijalle. Tarinan jännitys on tällä kertaa siinä kuinka poliisi saa hänet kiinni ja mitä salaperäinen hahmo silmissä esittää.
Alessandron mieli on kaksijakoisesti hyvä ja paha kuten tri Jekyll ja herra Hyde. Kun Alessandro murhaa, hänellä on siihen ikään kuin peruste. Hän kammoksuu tekojaan, mutta ei pääse pakkomielteestään eroon. Tarinassa mietitään ihmismielen hulluutta ja pimeyttä, elämän haurautta ja ihmisen kohtaloa.
Gigi Simeoni loihtii ajan ihmisiä, kuvataidetta ja kaupunkikulttuuria uskottavasti. Sarjakuva on nätisti ja tarkasti piirretty. Aluksi ihmiset näyttävät hieman jäykiltä, mutta lukiessa he muuttuvat elävämmiksi.
Tarinan perusidea on omaperäinen ja toteutus hyvä, vanhalle aikakaudelle sopivasti hillitty, eli murhilla ja seksillä ei mässäillä. Sarjakuvan mahdollisuudet sopivat erinomaisesti esittämään historiallisen aikakauden yksityiskohtia ja kuvataidetta. Se, että 1900-luvun alun suurkaupungissa ei vielä ole paljoa sähkövaloa, lisää tunnelmaa. Juoni etenee helppolukuisesti ja hienosti ei-arvattavaa loppua kohti.
Katse pimeydestä on synkkä, jännittävä, hätkähdyttävä ja traaginen tarina, Pulp-pokkarisarjan toistaiseksi kokeilevin ja hyvin vaikuttava julkaisu.
Suomen kieli on tarkkaa pilkutusta myöten. En huomannut tekstissä yhtäkään lyönti- ja kirjoitusvirhettä.
Sarjakuvan alkuperäinen koko Bonelli-kustantamon pokkarina sarjakuvaromaanien sarjassa näyttäisi olleen 16 x 21 cm. Pulp-pokkarin koko on 12,5 x 18 cm eli huomattavasti pienempi, mutta ainakin itse pystyin mainiosti lukemaan tämän kunnianhimoisen teoksen.
© 2012 Sergio Bonelli Editore ja Egmont Kustannus
Pokkarin mainos Egmontin blogissa
Keskustele Egmontin Pulp-sarjasta Kvaakissa.
Teksti ja piirrokset: Gigi Simeoni
Alkuteos: Gli occhi e il buio (2007; Sergio Bonelli Editore)
Suomennos ja ladonta: Ville Mäkelä
Julkaisija: Egmont Kustannus
Paino: Westpoint Oy, Suomi, 2012
Sivumäärä: 294 + kannet
Koko: 12,5 x 18 cm
Formaatti: Nidottu, Pulp-sarja
Ovh: 9,95 €
ISBN: 978-952-233-534-0
Myyntiaika lehtipisteissä 22.8.–20.10.2012; on yhä saatavana sarjakuvakaupoista