Arvostelut | Teksti: Sampsa Kuukasjärvi | Julkaistu: 09.10.2012 klo 16:40:00 | Luettu: 2834 kertaa

Suvereeni Auringon poika

Teräsmies

Alkuteos:
All-Star Superman 1–12 (2006–08), DC Comics (kovakantinen kokoelma 2011)
Käsikirjoitus: Grant Morrison
Piirros: Frank Quitely
Digitaalinen tussaus ja väritys: Jamie Grant
Suomennos: Antti Koivumäki
Ladonta: Janne-Matti Keisala
Kansi: Frank Quitely
Kustantaja: Egmont Kustannus
Painopaikka: Puola 2012
Värillinen, kovakantinen, sidottu
Koko: 178 x 264 mm
304 sivua + kannet
ISBN 978-952-233-594-4
Ovh 27,95 €

Sisältää 12 osaa. Osat 1 ja 2 on julkaistu aiemmin DC-spesiaalissa 5/2006, osat 3 ja 4 DC-spesiaalissa 6/2006 ja osat 5–8 DC-spesiaalissa 4/2007.


Riisuako keisarilta vaatteet…

Monilla sarjakuvien lukijoilla – myös minulla – on käsitys, että Teräsmies on voimiltaan liian ylivoimainen hahmo ja että siksi hänen seikkailunsa ovat usein höpsöjä ja epäkiinnostavia. Hahmo on myös moraaliltaan kovin puhtoinen nykyaikaamme. Viimeisten 25 vuoden aikana, kun käsikirjoittajat ovat ottaneet supersankarisarjakuvat vakavasti, liiankin vakavasti, he ovat miettineet ratkaisuja em. pulmiin.

Yksi keino on inhimillistäminen: tehdä Teräsmiehestä arkisempi ja heikompi, siis "uskottavampi" ja "realistisempi" hahmo. Hänestä tulee tällöin haavoittuva kirjaimellisesti tai psykologisesti.

Toinen tapa on liittää sankari yhteiskunnallisiin ongelmiin ja vallan kritiikkiin. Tällöin Teräsmies ei ole pelkkä lapsellinen roistojen kiinniottaja ja avaruudesta saapuvien uhkien torjuja.

Kolmas tapa voisi olla synkkyys. Siinä sankari ajetaan vaikeisiin valintoihin tai laitetaan hänet teoillaan aiheuttamaan ihmiskunnalle ongelmia hyvistä vaikuttimista huolimatta (esim. Valtakunta ja voima -tarina). Teriksestä ehkä jopa tehdään moraalisesti epäilyttävä niin kuin Batmanistä usein tehdään.

Keinot voivat olla sekoittuneet. Esimerkiksi Suomessa julkaistussa Huomiselle-tarinassa Teris lankesi kiusaukseen tehdä salaa ja väkivalloin utopia Aaverajalle (keinot 1 ja 3) ja lopetti sodan Lähi-idässä (keino 2). Vaihtoehtotodellisuuteen sijoitetussa Toveri Teräsmiehessä käytettiin keinoja 2 ja 3.

Vielä eräs keino on huumori, esimerkiksi parodia ja ironia. Yhteiskunnan viholliset -tarina sisälsi itseironiaa. Kaikki edellä mainitsemani tarinat julkaistiin suomeksi DC-spesiaaleissa 2000-luvun puolivälissä.

Näillä keinoilla saadaan aikaan kiinnostavampia kertomuksia, mutta yhteiskunnallisia tarinoita lukuun ottamatta niissä on ongelmana, että käsikirjoittajat ikään kuin pyytävät Teriksen suuria voimia ja moraalisuutta anteeksi.

… vaiko käsitellä häntä kuin jumalaa?

Käsikirjoittaja Grant Morrison lähti päinvastaiselle linjalle. Hän kertoo All-Star Supermanissaan vanhanaikaisesti idealistisesta sankaruudesta ja kasvattaa Teräsmiehen myyttisyyttä. Supervoimanuppi on edelleen kaakossa.

Morrisonin Teräsmies-tulkinta on suureellinen ja sydämellinen, mutta hämmästyttävästi ei lapsellinen. Se on myös aikuiseen makuun tehty draama. Teos on jo nyt klassikko, eräs kaikkien aikojen parhaista Teräsmies-kertomuksista. Toisaalta tällainen tulkinta ei välttämättä toimisi pitkään ilmestyvässä lehdessä, vaan se ehkä potkii vain omassa lyhyehkössä tarinassa. Toveri Teräsmies oli toimiva vaihtoehtojuttu samaan tapaan.

Skotlantilainen Morrison on maailman kuuluisimpia supersankarien kirjoittajia. Aiemmin suomeksi on nähty Morrisonin kirjoittamaa Ryhmä X:ää, Oikeuden Puolustajia, Tuhopartiota ja Batmania.

All-Star Superman

All-Star Superman ilmestyi alun perin Yhdysvalloissa kahtenatoista numerona vuosina 2006–08. Frank Quitelyn, joka piirsi myös Morrisonin Ryhmä X:ää, hitaan piirtämisen takia julkaisutahti venyi lähes kolmelle vuodelle. Sarja voitti aikoinaan Eisner-palkinnon mm. parhaasta jatkuvasta sarjakuvasta. Kyse on itsenäisistä tarinoista, jotka eivät liity Teräsmies-lehtien jatkumoon; kokonaan uusi versio Teriksestä.

DC Comics -yhtiö suunnitteli tunnetuimmille sankareilleen vastaavia All-Star-seikkailuja eli supersankarien tekijöiden "tähdistön" laatimia lehtiä, mutta Teräsmies on ainoa sarja, joka valmistui kokonaan. Kesken jäänyttä Batmania ja ihmepoika Robinia on julkaistu suomeksi (täällä on suomalaisen kokoelman arvostelu Kvaakissa).

Ilahduttavasti Morrisonin ja Quitelyn Teris-tarina julkaistaan nyt suomeksi, mutta oudosti ilman nimeä. Kaksi kolmasosaa kertomuksesta eli kahdeksan osaa julkaistiin tuoreeltaan vuosina 2006–07 suomeksi DC-spesiaalissa. Vuonna 2007 DC-spesiaalin painoasu levähti liian tummaksi ja epätarkaksi, jolloin jaksot 5–8 menivät aivan epäonnistuneen näköisiksi. Tarinan julkaisu jäi kesken kun spesiaali lopetettiin.

Kuoleva Teräsmies kirjoittaa testamenttinsa kryptoniksi.
Kuoleva Teräsmies kirjoittaa testamenttinsa kryptoniksi.
Jutun juoni

Teräsmies on periaatteessa kuolematon. Tiedämme, että hän ei sairastu mistään paitsi kryptoniitista. Magia on hänen toinen heikkoutensa. Maa ei ole hänen alkuperäinen kotinsa. Muistamme, että hän on saapunut tänne avaruusaluksella Krypton-planeetalta. Kryptonilla hän olisi tavallinen ihminen, mutta Aurinkokuntamme Auringon keltainen säteily antaa hänelle soluihin supervoimat kuten supernopeuden, supervoimakkuuden, lentämisen, superälyn, superhengityksen, superkuulon, kuumakatseen, röntgenkatseen jne.

Tarinan alussa Teris saa liikaa Auringon säteilyä. Hänen supervoimansa jopa kasvavat, mutta hän saa kuulla kuolevansa pian solukuoleman takia. Olisiko arkkivihollinen Lex Luthorilla sormensa pelissä? Paha tiedemies Luthor haluaa maailman valtiaaksi ja hänellä on pakkomielteenä tappaa Teräsmies.

Aikamatkaajat kertovat Terikselle, että hän teki kaksitoista urotyötä viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaansa. Tarinassa seurataan näitä urotöitä sekä sitä, mitä Teris haluaa jättää itsestään perinnöksi Maahan ja rakastetulleen Lois Lanelle.

Pelastaja Auringosta

Näkemys Teriksestä Jeesuksen kaltaisena on vanha juttu. Teräsmiehen luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster liittivät hahmoonsa tietoisesti juutalaisia ja kristillisiä aineksia. Teriksen kryptonilaisessa nimessä Kal-El "El" tarkoittaa hepreaksi jumalaa. Kal-El avaruusraketissaan on kuin Mooses kaislaveneessä tai Jeesus seimessä. Teris välittää ihmiskunnasta pyyteettömästi ja auttaa sitä tehden ihmeiden kaltaisia tekoja.

Morrisonin kertomuksessa Teris kuolee, nousee ylös ja astuu taivaaseen niin kuin Jeesus. Lopussa häntä odotetaan palaavaksi Maahan kuten Jeesusta. Häntä ei kuitenkaan pidä tulkita pelkäksi kristilliseksi messiaaksi, sillä vastaavia hahmoja löytyy myös muiden uskontojen kertomuksista. Nämä ovat yleismaailmallisia myyttejä, joihin Morrison on perehtynyt.

Morrison on auliisti myöntänyt haastatteluissaan, että hän on tässä tulkinnassa tarkastellut Teristä aurinkosankarina. Kertomus alkaa Auringosta ja päättyy Aurinkoon.

Jo kokoelmakirjan kansi antaa osviittaa mistä on kyse tässä kertomuksessa. Teris joko laskeutuu Auringosta taikka nousee Aurinkoon samalla kun tervehtii ihmisiä. Teräsmies on tässä myyttinen auringonjumalan poika ja itsekin jumala. Hän tekee ihmeisiin rinnastettavia tekoja ja pelastaa ihmiskunnan kirjaimellisesti. Näkökulma on kosminen tai ainakin solaarinen.

Aurinko on tarinassa eräs päähenkilöistä. Uskonnoissa, legendoissa, myyteissä ja symboliikassa se edustaa korkeinta jumaluutta ja hyvyyttä, koska se mahdollistaa elämän Maan päällä. Auringon nousu symboloi pahan voittamista ja ihmisen uudestisyntymistä tai valaistumista. Koska Aurinko antaa Terikselle supervoimat, Teriksen voidaan sanoa olevan aurinko-olento ja edustavan auringonjumalaa maan päällä.

Tyranniaurinko Solaris uhkaa meidän Aurinkoamme.
Tyranniaurinko Solaris uhkaa meidän Aurinkoamme.
Kosmisuus

Teräsmies
-kirjan tarinassa viehättävät minua useat piirteet, joita ei tavallisesti löydy kryptonilaisen miehemme tarinoista. Poimin niitä neljä. Ensinnäkin koko ajan näkyy Teriksen ja hänen elinympäristönsä kosmisuus. Hahmolle on keksitty kosmista tekemistä, ja asiat näyttävät vaikuttavilta. Teris on esimerkiksi tehnyt Yksinäisyyden linnakkeen avaimen supertiheästä valkoisesta kääpiöstä. Hän lukee DNA:taan superkatseellaan. Kun Teris vääntää kättä muiden jumalten kanssa, kallio halkeilee. Hänellä on ihmeellisiä kojeita.

Teris on kiistatta planeettamme valtias, koska muita supersankareita ei näytetä. Hän ei ole täydellinen, vaan hänellä on kosmisia huolia kuten auringonsyöjän ruokkiminen tai Maan pelastaminen. Tällä tavalla Morrison osoittaa, että taitava käsikirjoittaja saa Teräsmiehen hahmosta kiinnostavan riisumatta tämän voimia.

Myyttisyys

Toiseksi tarinan tausta on sovitettu luovasti aurinkomyyttiin. Joitakin muitakin arkkityyppisiä symboleita käytetään. Tässä yhteydessä myytti ei tarkoita jumaltarua eikä yleistä väärää luuloa, vaan symbolista kertomusta alitajunnassa (syvyyspsykologinen termi). Myytti kertoo tuonpuoleisista asioista ja sankareista, pyrkii selittämään maailmaa ja käsittelee ihmisenä olemisen syvällisempiä puolia. Eri kulttuurien legendoissa on kerrottu samanlaisia myyttejä.

All-Star Superman ei jää pelkkään näyttävään pintaan, vaan punoo yhteyden lukijan alitajuntaan, ja siksi vaikutus on tehokas. Kun Teris menee pimeään aliversumiin jouluna eli pimeimpänä aikana, tajuamme alitajuisesti, että tämän takana on jotakin, vaikka emme olisi kuulleet myyttien manalan matkasta.

Kahtatoista urotyötä ei luetella selvästi. Morrison sanoo haastattelussa, että se johtuu siitä, että niistä ei puhuttu silloin kun ne tehdään. Vasta jälkimaailma poimi ne Teriksen teoista myytiksi. Morrison on kertonut urotyöt haastattelussaan.

Bizarroille täytyy puhua päinvastoin, mikäli haluaa heidät töihin.
Bizarroille täytyy puhua päinvastoin, mikäli haluaa heidät töihin.
Kekseliäisyys

Kolmanneksi viehättää käsikirjoituksen kekseliäät ideat. Asioita ei selitetä puhki, ja siksi osa viittauksista menee ainakin minulta ohi. Osan tajuaa myöhemmin. Juttu palkitsee lukijansa uusilla löydöillä kun sen lukee uudestaan. Rikkaat ainekset palvelevat kokonaisuutta, sillä taustalla pysyy pääjuonen antama jännite.

Morrison viittaa usein 1950- ja 60-luvun Teris-sarjakuviin ilman niiden lapsellisuutta ja surrealismia. Vakiokuvasto, mm. Clark Kent, Lois Lane, Jimmy Olsen, Bizarro, Parasiitti, Krypto-koira, Yksinäisyyden linnake, Aaveraja ja Kandor-pullokaupunki, saavat omat raikkaat tulkintansa. Niistä saa tietysti enemmän irti, jos tietää Teriksen maailman perusasioita ennestään. Huumoria ei ole unohdettu. Kertomus ei ole millään muotoa "realistinen", vaan se on monitasoista eskapismia.

Hahmot ovat onnistuneita. Lex Luthor on oikeasti vaarallisen tuntuinen eikä pelkkä robottien rakentajapelle – Morrison kuittailleekin vanhojen seikkailujen noloille roboteille. Tohtori Leo Quintum on vastinkappaleena se mitä Luthor voisi olla eli ihmiskunnan auttaja teknologian avulla. Hän esittelee hauskaa scifitiedettä.

Lois Lane tuo juttuun naisellista kauneutta ja särmikkyyttä. Hahmo jää kyllä hieman vanhanaikaiseksi objektina olossaan. Teris ei ole hajuton ja mauton, vaan värikäs jumala. Teriksen ystävä Jimmy Olsen on hupaisampi kuin koskaan.

Teräsmies rohkaisee ihmisiä.
Teräsmies rohkaisee ihmisiä.
Moraali

Neljänneksi minua viehättää se mikä ylipäätään viehättää hyvässä supersankarifiktiossa: moraali. Tämä liittyy myyttisyyteen. Teräsmiehen supervoimien vähentäminen toimii joskus, hänestä voi myös tehdä erehtyväisen, mutta moraalisuutta ei kannata poistaa häneltä.

Kertomuksen ihmiskuva on myönteinen. Kertomuksen eräässä vaiheessa Jor-El kertoo pojalleen Kal-Elille eri tajunnan tasolla, että täydellinen Teräsmies on antanut ihmisille inspiroivan ihanteen. Jonakin päivänä ihmiset voivat siis olla yhtä moraalisia, toisista välittäviä kuin Teräsmies. Teris itsekin antaa ihmisille toivoa sanomalla, että pystymme enempään kuin mitä yleensä luulemme.

Teris oppi kasvatusisältään Smallvillen pikkukaupungissa moraalin. Siis myös Äiti Maata tarvittiin synnyttämään Teris. Jumalat Atlas ja Simson ovat itsekkäitä hulttioita, mutta Teris käyttää voimiaan vastuullisesti ja toisten hyväksi. Muut supervoimaiset kryptonilaiset Kuin Teris eivät ole moraalisia.

Clark Kent pelastaa Luthorin salaa vankilakapinassa.
Clark Kent pelastaa Luthorin salaa vankilakapinassa.
Morrisonin katsomus

Haastatteluissaan Morrison ei kätke kiinnostustaan syvyyspsykologiaan, magiaan, alieneihin, tietoisuuden laajentamiseen ja muuhun esoterismiin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, että tämä Teräsmies-sarjakuva olisi jotakin propagandaa. Morrison ei tyrkytä mitään katsomusta. Hän vain käsittelee yleisiä myyttejä niin että ne antavat tarinalle tehokkaan alatekstin ja vaikutuksen lukijaan.

Brittikirjoittajat, Alan Moore ja Neil Gaiman etunenässä, toivat 1980-luvulla yhdysvaltalaisiin sarjakuvalehtiin symboliikan ja myyttien tietoisen käytön.

Se, että Teriksellä on aura tai se, että jonkun tietoisuus sijaitsee kuoleman jälkeen jossakin aineettomassa todellisuudessa, on peruskamaa supersankarijutuissa. Niiden perusteella ei mielestäni voi vetää johtopäätöksiä opeista, joita Morrison haluaa tässä välittää. Sen sijaan se, että Luthor ymmärtää loppupuolella kaiken ykseyden, saattaa haluta kertoa jotakin Morrisonin panteistisesta katsomuksesta, taikka sitten se on vain osa kertomuksen selkeää moraalista sanomaa.

Elegantti taide
Lois saa Terikseltä syntymäpäivälahjakseen vuorokaudeksi Terästytön voimat.
Lois saa Terikseltä syntymäpäivälahjakseen vuorokaudeksi Terästytön voimat.

Frank Quitelyn taide on tyylikästä, yksityiskohtaista ja futuristista. Etenkin asennot ovat taitavan eläviä ja kojeet näyttäviä. Teris näyttää ystävälliseltä ja jämäkältä. Kaikki ihmiset eivät ole kliseisen ihannekroppaisia. Kuvakulmissa ei käytetä helpoimpia ratkaisuja. Eri rotuisia ihmisiä piirretään, mikä ei ollut tavallista vanhoissa tarinoissa.

Taide ei kuitenkaan aina toimi kaukaa kuvatuissa hahmoissa, sillä ne muuttuvat joskus liian laihoiksi ja venyneiksi. Taustat ovat paikoitellen liian paljaita ja toimintakohtaukset paikoillaan seisovia. Kokonaisuutena kuitenkin on vaikeata kuvitella, että joku olisi voinut välittää Morrisonin visiot paremmin kuin Quitely.

Jamie Grant tussaa Quitelyä kiitettävän tarkalla viivalla ja maalaa miellyttävästi hehkuvilla väreillä. Hänen tärkeyttään hienoon lopputulokseen ei pidä aliarvioida. Erikoisesti Morrison, Quitely ja Jamie Grant ovat kaikki skotteja.

Loppusuositus

Tämä mestarillinen Teräsmies-juttu sopii loistavasti supersankarien lukijalle, myös sellaiselle, joka ei muutoin välitä Teräsmiehestä. Niiden, jotka seuraavat pelkästään suomalaisia supersankarijulkaisuja ja jotka lukivat tarinan alun DC-spesiaaleista, kannattaa ilman muuta katsastaa miten tarina päättyy.

Lopussa on lisäinfoa ja kivoja luonnoksia. Morrison kertoo artikkelissa, että hän halusi tehdä Teriksestä jumalan kaltaisen ja että "All-Star" eli "tähtijoukkueen jäsen" tarkoittaa itse asiassa Teristä eikä huipputekijöiden tiimiä.

Suomennos on hieno: luistavaa ja tarkkaa kieltä. Se on kahdeksassa ensimmäisessä osassa käytännössä sama kuin ennen; vain muutamia kohtia on hiottu paremmiksi. Bizarrojen kieli on raskaslukuista, jos ei ole tutustunut sen logiikkaan aiemmin, mutta logiikka pysyy. Kaksi spesiaaleissa ollutta painovirhettä on jäänyt (s. 10 "Floral" po. "Flora", ja s. 123 "Nasthaltihia" po. "Nasthalthia"). Tulevaisuuden Teräsmiesten vuosisatoja on muutettu spesiaaleista ilmeisesti Morrisonin itsensä toimesta sopimaan yhteen hänen DC One Million -sarjansa kanssa. Ladonta ja fontit ovat eri kuin aiemmin, mutta oikein hyvät.

Värit leimuavat kunnolla. Painoasu on erinomainen, paitsi ainakin omassa kappaleessani on sivulla 190 bizarrojen puhekuplissa valkoisen fontin mukana pikkuisen harmaata sotkua.

Mielestäni on kummallinen ratkaisu kun kirjalle ei ole annettu erityistä nimeä. Käsitän, että "All-Star" on vaikea suomentaa, mutta mikä tahansa nimi olisi parempi kuin ei mikään. Jos tätä sarjakuvaa googlettaa eikä tiedä sen kustantajaa, on aika hankalaa etsiä sitä pelkillä tiedoilla "Teräsmies" ja vuosi "2012". Ja jos joku kysyy: "Oletko lukenut Teräsmiehen?", ei ensiksi tule mieleen tämä tarina. Mitään muuta varsinaista miinusta en löydä tälle oikein komealle opukselle. Kiitän Egmontia.

© DC Comics ja Egmont Kustannus


Keskustele DC:n All-Star-linjasta Kvaakissa

Keskustele Grant Morrisonista Kvaakissa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali