Arvostelut | Teksti: Reijo Valta | Julkaistu: 08.12.2011 klo 11:45:06 | Luettu: 2217 kertaa

Sarjakuvan maailmaa laventamassa

Muutama vuosi sitten Harri Filppa valmistui Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi. Joka vuosi valmistuu tuhansittain maistereita, mutta Filppa on niitä harvoja, joka on pro gradu -lopputyönsä tehnyt sarjakuvana. Nyt tämä tiukan määrämittaisen tutkimustulosten ilmaisemismuodon haastanut työ on julkaistu kirjana.

Harri Filppa
Tiedettä ja sarjakuvaa – ruutujen kaupalla
Kustannus HD
2011
ISBN 978-952-5964-12-7
136 s.
http://www.kustannushd.fi/

Taideyliopistoissa on totuttu erilaisiin ilmaisumuotoihin, tavoitteenahan on taiteen muotojen käyttämisen oppiminen. Lapin yliopisto on kuitenkin tiedeyliopisto, jossa tutkitaan taidetta. Harri Filppa (s. 1980) on siis valjastanut sarjakuvailmaisun tieteen tulosten ilmaisemiseen.

Filpan tutkielman aiheena ovat mainossarjakuvat. Niitä hän lähestyy teoreettisesti, eritellen mainos- ja sarjakuvapintojen ominaisuuksia. Aineistona on suomalainen mainossarjakuva 1930-luvulta tähän päivään. Reilun parin sadan mainossarjakuvan joukosta on valikoitunut 21 tarkempaan analyysiin.

Vaikka Filpan työ on sarjakuvamuotoinen, niin se noudattaa tuttua tieteellistä rakennetta. Ensin esitellään käsitteet, perustellaan aineiston valinta ja sen käsittelytapa. Sarjakuvan määritelmien suhteen Filppa on konservatiivinen, toisaalta tällainen tuttuihin ja laajasti hyväksyttyihin määritelmiin pitäytyminen mahdollistaa tutkimuksen tavoitteet toisaalla. Sarjakuvan määritelmän haastaminen olisi oman tutkielmansa aihe.

Lähtökohdissaan Filppa tukeutuu P. A. Manniseen. "Sarjakuva on kuvasarjan avulla kerrottu kertomus, jossa kuvien yhteyteen on voitu liittää dialogia tai muuta tekstiä." Manninen on toiminut pro gradun tarkastajana, nyt julkaistuun kirjaan hän on tehnyt esipuheen.

Manninen kiittelee Filppaa sarjakuvan kieliopin merkityksellisestä määrittelystä. Manninen muistuttaa sarjakuvan moninaisista kerrontamuodosta, ja niiden keskinäisestä erilaisuudesta. Filpan tiukka käsitteellinen ja aineistollinen rajaus on kuitenkin antanut mahdollisuuden lähestyä sarjakuvan kielioppia siten, että tuloksilla on muutakin kuin ympäripyöreätä kerrottavaa.

Mainossarjakuvan pääasiallinen tarkoitus on tietysti mainostaminen. Tuotteita on saatava kaupaksi, ja pyrkimyksessä sarjakuvapinta jää auttamattomasti toiselle sijalle. Esitellyt mainossarjakuvat vuosilta 1932-2004 osoittavat, ettei käsittelyssä ole sarjakuvataiteen tai edes -historian helmiä. Mutta nostamalla käsittelyyn 'tyypillinen' on saatu jonkinlaista pohjaa.

Sarjakuvallisesti mainossarjakuvalla on kolme mahdollisuutta kertoa tarinaa: kuvallinen, kerronnallinen ja dialoginen. Siis pelkästään kuvalla, kuvien lisäksi selventäviin teksteillä ja puhekuplateksteillä kertovat sarjakuvat. Käsitellyissä mainossarjakuvissa on yksi, jossa on käytetty ainoastaan tekstiä. Microdatan maahantuomia US Roboticsin Courier ja Sportster Voice -modeemeja mainostettiin vuonna 1997 "Zwarp!" ja "Zip!" tekstein. Filppa tulkitsee nämä äänitehosteet kuviksi ikonisuuden perusteella. Pitkässä juoksussa mainossarjakuvat ovat muuttuneet käyttöohjeesta ja uutuuden esittelystä elämäntyyliä korostaviksi.

Julkaistu kirja ei ole täysin sama kuin Filpan pro gradu. Tekijä on korjannut ja muuttanut joitakin kohtia, tutkimus on siis jatkunut maisteriksi tulon jälkeenkin. Tiedettä ja sarjakuvaa on hieno lisä vähälukuiseen sarjakuvaa käsittelevään suomalaiseen tietokirjallisuuteen.

 

Kvaakissa keskustellaan mainossarjakuvista ja sarjakuvan määrittelyistä muun muassa otsikolla Sarjakuva on superluokka.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali