Sarjakuvalle toivotaan lisää rahaa

“Sarjakuva-alan kehittyminen vaatii huomiota ja tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Sarjakuva on itsenäinen, arvostettu ja kehittyvä taidemuoto, minkä vuoksi sen rahoituksen ja edunvalvonnan kehittämiseen tulisi myös opetus- ja kulttuuriministeriössä kiinnittää huomiota.”

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on tehnyt kirjallisen kysymyksen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle (vas.). Alanko-Kahiluoto perää etenkin lisää pitkiä apurahoja sarjakuvataiteilijoille ja kunnollisia avustuksia alan järjestöille.

Onko opetus- ja kulttuuriministeriössä kiinnitetty huomiota sarjakuva-alan valtiolta saaman tuen vähäisyyteen ja ollaanko ministeriössä valmiita kehittämään sarjakuva-alan tukea niin, että sarjakuva-taiteilijoiden mahdollisuudet pitkäkestoiseen työskentelyyn paranevat ja alan toimijoiden pitkäjänteinen työskentely sarjakuvan kehittymiseksi itsenäisenä taidemuotona tulee mahdolliseksi?”

Ministeri vastasi kysymykseen 18. marraskuuta 2011. Arhinmäki myöntää, että lisätukea tarvittaisiin juhlavuoden jälkeenkin, ja lupaa sarjakuvan aseman kohentamista tulevassa taidetoimikuntalaitoksen uudistamisessa. Ainakin sarjakuvalle olisi luvassa oma määräraharivi taiteen edistämiseen tarkoitettujen veikkausvoittorahojen jaossa.

Arhinmäen vastaus kokonaisuudessaan:

“Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sarjakuvataide on vasta 1990-luvun puolivälistä saanut säännöllistä valtion tukea yhtenä taiteenaloista. Se on hämmästyttävää huomioiden sarjakuvan viettävän tänä vuonna jo 100-vuotisjuhlaansa. Mutta kulttuurin tukijärjestelmässämme sarjakuva siis on uusi ala, kuten myös esimerkiksi sirkustaide. Sarjakuvataide on kuvaa ja sanaa yhdistävä taidelaji – kertovaa kuvaa – joka valtion taiteenalakohtaisessa edistämispolitiikassa on luettu muotoiluun, samoin kuin muun muassa graafinen suunnittelu ja kuvitus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliselle muotoilujärjestölle vuoden 2011 toimintaan tarkoitettua valtionavustusta haki kaksi sarjakuvajärjestöä: Suomen Sarjakuvaseura ry ja Sarjakuvantekijät ry. Toiminta-avustusta jaettiin yhteensä 380 000 euroa kaikkiaan 11 järjestölle. Suomen sarjakuvaseuran saama 40 000 euron avustus oli jaetuista avustuksista toiseksi suurin. Vuonna 2010 seuran avustus oli 14 000 euroa. Sarjakuvantekijät ry:n saama 7 000 euron toiminta-avustus vuonna 2011 oli samansuuruinen kuin toisen ammattilaisjärjestön Grafia ry:n saama. Kaikkiaan Suomen Sarjakuvaseuran toimintaan, hankkeisiin, tapahtumiin ja Sarjainfo-lehteen opetus- ja kulttuuriministeriöltä saama tuki on 130 000 euroa vuonna 2011. Seura on saanut tukea myös ministeriön alaiselta valtion taidetoimikuntalaitokselta.

Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö tuki sarjakuvan 100-vuotisjuhlavuoden valmistelua 50 000 euron suuruisella erityisavustuksella.

Sarjakuvataide tarvitsee lisäresursseja myös juhlavuoden jälkeen. Ministeriön suunnitelmissa on erottaa sarjakuvan edistämiseen tarkoitetut määrärahat omaksi rivikseen taiteen edistämiseen tarkoitetuissa veikkausvoittovaroissa. Näin sarjakuvataide saisi itsenäisemmän aseman valtion budjetissa ja sen määrärahakehitystä olisi helpompi seurata. On tärkeää, että sarjakuvataiteelle voidaan turvata pysyvän edunvalvontatyön mahdollistama tuki.

Taiteen keskustoimikunnassa muotoilutoimikunta myöntää taiteilija-apurahoja sarjakuvataiteilijoille sekä kohdeapurahoja sarjakuvataiteilijoiden projekteihin ja erityisavustuksia sarjakuva-alan yhteisöjen hankkeisiin. Tänä ja ensi vuonna kolme sarjakuvataiteilijaa nauttii 3-vuotista valtion taiteilija-apurahaa. Sarjakuvataidetta tuetaan myös kuvittajien ja sarjakuvataiteilijoiden kirjastoapurahoin (75 000 euroa vuonna 2011, 50 000 euroa vuonna 2010). Myös ns. kuvataiteen näyttöapurahoja voidaan myöntää sarjakuvataiteilijoille. Alueelliset taidetoimikunnat ovat tukeneet sarjakuvataidetta avustuksin ja yhteistyöhankkein ja jakaneet työskentelyapurahoja sarjakuvataiteilijoille. Vuonna 2011 aloitti työnsä ensimmäinen sarjakuvan läänintaiteilija. Viime vuosina myös taiteen valtionpalkintoja ja Suomi-palkintoja on jaettu sarjakuvataiteilijoille. Vuonna 2012 valmistuu ensimmäinen valtion taideteostoimikunnan sarjakuvataiteilijoilta tilaama julkinen taideteos.

Sarjakuvan asema on siis viime vuosina vahvistunut suomalaisessa taidekentässä, mutta edelleen on työtä tehtävänä. On tärkeää, että sarjakuvataiteilijat saavat taiteilija-apurahoja täysipainoisen työn mahdollistamiseksi. Sarjakuvataiteen kannalta olisi myös oleellista saattaa loppuun selvitys sarjakuva-arkiston luomisesta ja jatkaa kotimaisen sarjakuvataiteen keräystyötä. Sarjakuvan yksi ominaispiirre on se, että se reagoi nopeasti ympärillä olevaan maailmaan ja tallentaa siis ajan ilmiöitä.

Taiteen keskustoimikunnan muuttaminen Taiteen edistämiskeskukseksi mainitaan nykyisen hallituksen ohjelmassa. Siinä yhteydessä ratkaistaan myös sarjakuvataiteen asema taidetoimikuntalaitoksessa. Uudistusten yhteydessä sarjakuvan asemaa on syytä vahvistaa.

Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2011

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki”

Outi Alanko-Kahiluodon kirjallinen kysymys perusteluineen.

Siitä, meneekö suomalaisella sarjakuvalla hyvin, voi keskustella Kvaakissa.