Arvostelut | Teksti: Jukka Tilus | Julkaistu: 12.10.2011 klo 09:00:00 | Luettu: 2568 kertaa

Aika entinen ei koskaan enää palaa

Paimen
Anna Sailamaa
ISBN 978-952-5724-38-7
Kieli: suomi ja englanti
Ovh. 20 € / 88 s. / 203 x 236 mm / Yksivärinen, kovakantinen
Englanninkielinen käännös Jelle Hugaerts
Huuda Huuda 2011

Pohjoisessa on autiota ja kylmää, mopot ei toimi ja joutsenetkin kuolee. Anna Sailamaan kakkosalbumin puitteet ovat karut, mutta pohjoissuomalaisesta pikkukylästä tarkkanäköistä kuvaa piirtävä Paimen on paljon muutakin kuin ankea miljöönsä.

Torniosta kotoisin oleva Sailamaa (s. 1979) on julkaissut sarjakuvia Kutikuti-kollektiivin riveissä 2000-luvun alusta lähtien. Hän on voittanut Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun vuonna 2007 ja kansainvälisen Fumetto-festivaalin sarjakuvakilpailun 2008. Palkittu tekijä siis. Paimenta ennen Sailamaalta on ilmestynyt viidestä novellista koostunut Ollaan Nätisti-pamfletti, mutta nyt puhutaan ensimmäisestä pitkästä tarinasta.

Paimen alkaa melkeinpä anttihyrymaisen kiireettömästi sähkölinjan reunustamaa tienpahasta tallustavan miehen menoa seuraten. Tikka lyö koloa puuhun ja kengistä jää jälkiä tiehen. Tienposkessa lojuva kuollut joutsen jää vaivaamaan mieltä. Mies on Olavi – nuorehko mies, joka on jäänyt kotiseudulleen ja työskentelee paikallisessa leipomossa. Rivien välistä käy ilmi myös isän hiljattainen kuolema. Muut työntekijät ovat astetta vanhempaa ikäluokkaa ja muistavat vielä ajan jolloin lapin nykyaikaisin leipätehdas teki tulosta. Joutsen rytmittää tarinaa ja onhan siinä toki symbolia kerrakseen, jos asian niin haluaa nähdä.

Paimen kertoo hiljalleen autioituvasta maaseudusta ja ihmisistä, jotka näkevät muutoksen, mutta ovat neuvottomia sen edessä. Muutoksen suhtaudutaan silti tyynesti. Kaveria ei jätetä. Käydään töissä, saunotaan, otetaan olutta ja muistellaan menneitä. Murteinen dialogi on poukkoilevaa ja niukkaa, siinä on aidon puheen ja jutustelun tuntu. Leimaava tunnelma on jonkinlainen haikea surumielisyys, sellainen suomalainen versio johon kuuluu myös ripaus huumoria mukaan.

Sailamaa ei ole piirtäjänä varsinaisesti mikään virtuoosi, mutta oma viehätyksensä suhteellisen rujossa jäljessä on. Varsinkin kuvat metsästä ovat graafisia ja vaikuttavia. Muutamassa ruudussa tosin kestää hetken tajuta mitä niissä tapahtuu. Kokonaisuutena Paimen on oikein mainio pieni albumi. Ei elämää suurempi vaan juuri sen kokoinen.

Keskustele Anna Sailamaan sarjakuvista Kvaakissa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali