Scifiä kylmän sodan varjossa

Flash Gordon – Avaruuden rauhanlietsoja

Albumin sisältö:
1) Avaruuden rauhanlietsojat (“The Robot War”), päivälehtisarja 15.2.–29.4.1965, 16 sivua
2) Kiehtova kenties-kone (“The Maybe Machine”), päivälehtisarja 30.4.–24.8.1965, 25 sivua
3) Avaruuden romutalkoot (“Space Sweep”), päivälehtisarja 25.8.–18.12.1965, 25 sivua
4) Asteroidivyön rautaa (“The Asteroid Miners”), päivälehtisarja 20.12.1965–2.4.1966, 23 sivua

Sanomalehtisarjana jo lopetettu Flash Gordon on seikkailusarjakuvien klassikoita. Alex Raymond, eräs sarjakuvastrippien kaikkien aikojen mestareista, oli sen luoja ja ensimmäinen piirtäjä vuosina 1934–44.

Flashin omat suomalaiset sarjakuvajulkaisut muodostavat ohuen pinon: ennen tätä vuotta vain kuusi kokoelmaa sekä yksi lehtikokeilu. Sankari tiedetään maassamme kuitenkin myös muutaman sarjakuvalehden ja sanomalehden sekä aikakauslehti Avun sivuilta. Etenkin Mustanaamio-lehdessä julkaistujen Dan Barryn kymmenien seikkailujen ansiosta Flash Gordon on Pohjoismaissa edelleen varsin tunnettu hahmo. Sankarin suomalaiset nimikkeet voi tarkistaa näiltä sivuilta.

Nuori Dan Barry.
Nuori Dan Barry.

Dan Barry

Kustannus Jalava julkaisi vuonna 1983 kaksi albumia Alex Raymondin Flashia, seikkailut vuosilta 1936–37 ja 1939–40. Jalavan uusi Flash Gordon -albumi Avaruuden rauhanlietsoja puolestaan sisältää neljä peräkkäistä Dan Barryn tekemää päivälehtiseikkailua vuosilta 1965–66.

Nuori ja suhteellisen tuntematon Daniel “Dan” Barry (1923–97) ryhtyi piirtämään Flashin päivälehtisarjaa vuonna 1951. Kuusitoista vuotta myöhemmin hän sai vastuulleen myös sunnuntaisarjan. Barry on Gordonin historian ylivoimaisesti pitkäaikaisin piirtäjä ja lopetti molemmissa sarjoissa vasta vuonna 1990.

Barry edustaa tyyliltään selkeätä realismia. Niin taitava, tyylikäs ja vaikutusvaltainen piirtäjä kuin Barry onkin, häntä pidetään yleisesti vasta sankarin kolmanneksi parhaana kuvittajana. Raymondin aistillisesti piirretyt melodramaattiset sunnuntaisivut katsotaan yhä Flash Gordonin taiteelliseksi huippuajaksi. Al Williamson puolestaan herätti ihastusta Flashin sulavissa sarjakuvalehtiseikkailuissa, joita nähtiin Lehtimiesten lehdessä, Semicin elokuva-albumissa ja Mustanaamiossa. Barryllä toki ei ollut stripeissä yhtä paljon tilaa piirtää kuin Raymondilla ja Williamsonilla, mutta hän on myös tyyliltään kulmikkaampi ja kylmempi.

Uusi taiteilija hankki avukseen useita kirjoittajia ja piirtäjiä, joiden nimiä ei merkitty strippeihin. Samoinhan teki kymmenkunta vuotta myöhemmin Barryn pikkuveli Sy Barry, Mustanaamion pitkäaikaisin sanomalehtipiirtäjä. Syn tyyli myös muistuttaa Dania; lieneekö se tullut siitä että hänkin avusti isoveljeään Gordonissa.

Dan Barry myös osallistui alusta lähtien Flashin kirjoittamiseen. Hänen tuhlailevan yksityiskohtainen ja tekninen piirrostyylinsä alkoi heiketä 60-luvun alussa, kun hän keskittyi tekstipuoleen yhä enemmän ja matkusteli Euroopassa. Hän lopetti sarjan tekemisen tiettävästi palkkaerimielisyyksien takia ja piirsi sen jälkeen vielä sarjakuvalehtiin Indiana Jonesia, jota sitäkin julkaistiin Suomessa Mustanaamiossa. Barryn lähdön jälkeen Flashin taso romahti, ja siinä alkoi pikaisesti vaihtuvien tekijöiden kierre, joka päättyi sarjan lopettamiseen 2003.

Vanha ja uusi sarja

Raymondin Flash Gordon ei ollut varsinainen scifi-sarjakuva, vaan pikemminkin fantasiasarja, joka sijoittui avaruuteen niin kuin tekee nykyään esim. Star Wars. Raymondin Flash oli amerikkalainen urheilusankari, poolopelaaja, joka oli joutunut avaruuteen sattumalta. Siellä hän kohtasi outoja paikkoja ja olentoja. Seikkailuissa oli suuri hyvän ja pahan välinen taistelu diktaattoreita vastaan. Juonet olivat huteria ja tunnelma sadunomainen.

Raymond ja käsikirjoittaja Don Moore kehittivät heti sarjan päähenkilöiksi tyypeistä muodostuvan kolmikon, joka oli sittemmin lähes erottamaton myös myöhemmin. Antiikin kreikkalaiset jakoivat ihmisen sielunkyvyt tahtoon, tunteeseen ja järkeen. Vaalea Flash Gordon, hänen tyttöystävänsä, tumma Dale Arden ja tiedemies Hans Zarkov edustavat näitä kykyjä.

Tukala tilanne ussien ja themmien välisessä robottisodassa.
Tukala tilanne ussien ja themmien välisessä robottisodassa.

Dan Barry tasokkaine apulaisineen teki sarjasta scifiä. Hän siirsi Flashin seikkailut sijoittuvaksi tulevaisuuteen, jossa Maa tekee aluksillaan avaruuslentoja aurinkokunnassa. Flash on Maan avaruusvalvonnan (World Space Control, WSC) tutkimusmatkailija, pilotti ja agentti, ja Dale ja Zarkov myös sen astronautteja ja työntekijöitä. Tarinat oli kirjoitettu huolellisemmin kuin Raymondin aikana, esimerkiksi seikkailuille annettiin motiivit, niissä oli aitoja arvoituksia, teknologiasta ruvettiin puhumaan ja sitä käytettiin ja yhteiskuntaa kommentoitiin. Flashin vastustajat eivät vain olleet yksinkertaisesti pahoja ja he olivat usein pienempiä roistoja; heidän toiminnallaan oli psykologiset syyt, esim. ahneus tai pätemisen tarve. Myös oudot luonnonvoimat saattoivat olla kokonaisen seikkailun aiheena. Huumori, jopa slapstick-sellainen, tuli mukaan. Luotiin karrikoidusti piirrettyjä hahmoja kuten Avaruuspartiolaiset.

On makuasia, kummasta versiosta pitää enemmän; molemmissa on puolensa. Yhteistä on toki seikkaileminen avaruudessa ja se, että komea Flash törmää aina kauniisiin nuoriin naisiin, jotka ihastuvat häneen. Barry ei myöskään täysin unohtanut salaperäisiä fantasiaympäristöjä prinsessoineen ja hirviöineen.

Kylmän sodan kommentointia

Avaruuden rauhanlietsoja kokoaa siis strippejä 1960-luvun puolivälistä. Internetissä olevan tekijäindeksin mukaan Barryn kirjoitusapuna toimi tuolloin kuuluisa scifi-kirjailija Harry Harrison ja piirtämisapuna Bob Fujitani ja Fred Kida. Tarinat tuntuvatkin vahvoilta. Piirrosjälki on selvästi luonnosmaisempaa kuin 1950-luvulla ja kuin jopa muutama vuosi aiemmin, eli Barry on tällöin joko jättänyt piirtämisen apulaisilleen ollen vain työn valvojana taikka tullut kiireiseksi piirtäessään itse. Mielestäni Fujitani on ainakin todennäköinen tussaaja.

Ensimmäinen seikkailu Avaruuden rauhanlietsojat tapahtuu aurinkokuntaamme saapuneella kiertolaisplaneetalla. Flash ja Zarkov tupsahtavat keskelle sotaa, jota muukalaiset käyvät toisiaan vastaan robottien avulla. Alienit eivät edes muista sodan syytä, mutta he eivät osaa olla sotimatta. Tarinan voi lukea kritiikkinä tuolloista kylmää sotaa vastaan.

Vakoilupeliä Flashin ja neuvostoliittolaisen Tanjan välillä.
Vakoilupeliä Flashin ja neuvostoliittolaisen Tanjan välillä.

Toinen tapaus Kiehtova kenties-kone sattuu Maassa. Kylmä sota näkyy tässäkin. Maan avaruusvalvonnassa ja YK:ssa toimivat valtiot Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sivuuttavat yhteisen edun ja kilpailevat erikoisesta kojeesta. Amerikkalaisen Flashin kilpailijana on puutteellista englantia (suomea) puhuva venakko. 60-lukua pulppuava agenttitarina on ironinen ja hauska.

Kolmannessa seikkailussa Avaruuden romutalkoot lähdetään siivoamaan avaruusreittejä pois romusta. Flashille kateellinen entinen pilotti tuo seurueeseen sisäisiä jännitteitä. Dale esiintyy albumissa vain tässä ja on toimittaja. Flash ei ole ylivoimainen, vaan tekee virheen löydetyn ja Maahan tuodun avaruuskasvin kanssa. Virheestä on hyvin vakavia seurauksia, ja tämä tarina on selvästi jännittävin. Tässäkin esiintyy aseiden symboliikkaa: kasvaessaan kasvi muistuttaa ydinpommin sienipilveä.

Rautalouhoksen teknologiaa on pohdittu.
Rautalouhoksen teknologiaa on pohdittu.

Neljännessä seikkailussa Asteroidivyön rautaa asteroidivyöltä haetaan rautamalmia, koska sen esiintymät ovat ehtyneet Maassa. Louhokselle on keksitty kiinnostavia vaaroja. Avaruusteknologiaa on mietitty tosissaan erityisesti tässä kertomuksessa. Osittain tekniikka on yhä hämmästyttävän uskottavaa, osittain ei – sarjalle tyypillisesti esim. avaruusaluksilla on aivan epärealistinen matkanopeus, ja radioliikenne asteroidivyöhykkeeltä Maahan tapahtuu ilman viivettä.

Yhteenveto

Albumi on täynnä iloista scifiä. Tempo on nopea; stripeissä on yllättävän vähän kertausta edellisiin päiviin. Selkeä taide, hienot kuvakulmat, komedia ja vauhdikkuus antavat viihdyttävän kokemuksen. Vanha kotimainen seikkailusarja Joonas tulee mieleeni.

Ikävää on, että ensimmäinen tarina Avaruuden rauhanlietsojat alkaa keskeltä; sen alusta jää pois noin kuukauden stripit, joissa Flash ja Zarkov saapuvat tutkimaan kiertolaisplaneettaa. Seikkailu on julkaistu Mustanaamiossa 20/87 kokonaan nimellä Ikuinen sota. Avaruuden romutalkoot taas on julkaistu Mustanaamioissa 2 ja 3/88 nimellä Avaruuden yllätyksiä. Uusinnat eivät haittaa, koska Mustanaamioiden stripit oli muokattu ja ängettykin lehden sivutaittoon.

Suomennos on maistuvaa ja huolellista kieltä. Muutamassa kohdassa on eloisaa revittelyä: esimerkiksi “Nahkurin orsilla tavataan” ja “Onni täällä vaihtelee”. Jostain syystä, ehkä tunnelman luomisen takia ruuduissa olevia kylttejä ei ole aina suomennettu.

Strippien ladonnassa en huomannut mitään moittimista. Otsikoiden fontit niin kannessa kuin sisäsivuilla antavat sopivasti futuristisen mielikuvan, mutta kannessa olisi silti saanut olla sama vauhdikas fontti kuin sivuilla. Albumin alussa strippien päiväystiedoissa on pieni virhe, ja ensimmäisen seikkailun nimeksi on ilmeisesti lipsahtanut monikko “Rauhanlietsojat”.

Strippien laatu on hyvä. Painojäljessä ja paperissa ei ole mitään vikaa.

Taiteen lievän luonnosmaisuuden takia nämä eivät ole Flash Gordonin merkittävimpiä seikkailuita, mutta ne ovat taattua laatua, jossa näkyy oma aikansa. Avaruuden rauhanlietsoja on hyvä lisä seikkailusarjakuvan ystävän hyllyyn.

Kansi: Bengt Helenius (koostettu albumin stripeistä)
Tekijä: Dan Barry
Julkaisija: Kustannus Jalava, 2011
Suomennos, taitto ja ladonta: Asko Alanen
Paino: Hakapaino Oy, Helsinki
ISBN: 978-951-887-447-1
Formaatti: Nidottu, mustavalkoinen
Koko: 216 x 296 mm
96 sivua + kannet
Hinta: 20,00 €

© King Features Syndicate/distributed by Bulls ja Kustannus Jalava

Keskustele Flash Gordonista Kvaakissa