Arvostelut | Teksti: S. Santikko | Julkaistu: 19.06.2011 klo 15:15:15 | Luettu: 3125 kertaa

Sieninevan huurut

Sieninevassa tapahtuu taas! Ja hyvin outoja asioita. Piko, Fantasio ja Spip saapuvat paikalle pelastamaan sen, mikä pelastettavissa on. Tosin tällä kertaa tilanne on niin outo ja eriskummallinen, etteivät tavalliset konstit auta. Onko kaikki tutun vastustajan Zorbulin syytä?


© Dupuis 2010 Yoann/Vehlmann

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 3 - Varokaa zorkoneita
(Egmont 2011, alk. Alerte aux Zorkons)

Teksti: Fabien Vehlmann
Taide: Yoann
Suomennos: Emilia Melasuo
sid., 56 s., kovakantinen
ISBN: 978-952-233-453-4
16,95 €

Kaikki ovat varmasti lukeneet suosituille kirjoille kirjoitettuja jatko-osia, jotka eivät enää ole alkuperäisen kirjailijan kynästä: Paluu Aarresaarelle, Scarlett, Peter Pan purppuran lumoissa, Vielä yksi juttu. Onhan näitä. Näissä jatko-osissa on samoja hahmoja kuin alkuperäisissä tarinoissa, maisemat ovat tuttuja ja tarinoissa on viittauksia aikaisempiin tapahtumiin. Mutta, mutta... eivät ne silti samalta tunnu. Sitä huumaavan hienoa lukukokemusta ei enää synny, vaikka nämä jatkot muuten ihan kelvollisia olisivatkin. Puuttuu se jokin vaikeasti määriteltävä aineosa, joka synnyttää lumouksen.

Pikon ja Fantasion seikkailujen kultakausi ajoittuu 1950-luvun alusta 1970-luvun alkuun, jolloin André Franquin oli tämän sarjakuvan auteur. Vaikka Franquin ei luonutkaan näitä hahmoja, hänen taiteellinen näkemyksensä määritteli koko sarjan olemuksen; luontevuudessaan mestarillinen piirrostyyli ja täydellisyyttä hipova hersyvä kerronta loivat niin erinomaisia sarjakuva-albumeja, että niistä tuli ajattomia klassikoita, joista otetaan aina vain uusia painoksia. Seuraajat ovat onnistuneet mestarin jalanjäljissä kuka paremmin, kuka kehnommin, mutta kaikilta heiltä on silti puuttunut, niinpä niin, se jokin.

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut -sarjassa on tekijöille annettu normisarjaa vapaammat kädet, ote saa olla vähän enemmän aikuiseen makuun. Piirrostyylin ei senkään tarvitse olla ollenkaan niin kuin Franquinilla ja keskeisten hahmojen luonteisiinkiin saa tuoda uusia piirteitä.

* * *

Tosin Suomessa on nyt tehty sellainen kommervenkki, että tämä Varokaa zorkoneita

Spirou on Pikon oma belgialainen nimikkolehti. Kansikuva on albumin alun kohtauksesta.
Spirou on Pikon oma belgialainen nimikkolehti. Kansikuva on albumin alun kohtauksesta.
on oikeasti perussarjan 51. albumi, vaikka se täällä on nyt siis Pikon ja Fantasion uusien seikkailujen kolmas osa. Sen sijaan Vehlman ja Yoannin aikaisempi albumi Kivijättiläiset (Les géants pétrifiés) julkaistiin tällaisena uutena seikkailuna (ja Suomessa Tempo-lehden numerossa kaksi), vaikka se alkujaan oli tarkoitettu osaksi "virallista" sarjaa. Hieman sekavaa.

Varokaa zorkoneita eroaa oikeista uusista seikkailuista siinä, että se on sisällöltään lapsiystävällisempi ja sopii belgialaisen Spirou-lehden linjaan. Tosin menossa mukana ovat ruotsalaisneitoset Lena ja Astrid, jotka kumpainenkin ovat muodoiltaan varsin uhkeita.

Lisäksi mukaan on tuotu hieman vieraannuttava metataso, jonka mukaan Piko on omassakin maailmassaan hyvin tunnettu sarjakuvahahmo. Tästä saadaan muutama vitsi heti albumin alkuun, kun Pikon kuminen, pumpattu mainoshahmo keikkuu auton katolla. Suomalainen lukija saattaa myös ihmetellä, mitä tarkoittaa iskulause "Lukekaa Pikoa", sillä meillä ei mitään Pikoa eli Spirou-nimistä sarjakuvalehteä ilmesty.

* * *

Juoni on nopeatempoinen ja kohtauksesta toiseen kiidetään selvästikin lehdessä osina julkaistun jatkokertomuksen tahdissa. Mukana on lukuisia viittauksia Franquinin ajan tarinoihin, ja ne tuntuvat joskus vähän väkisinväännetyiltä tempuilta tuoda tarinaan uskottavuutta.

Vauhdikkaita tilanteita riittää.
Vauhdikkaita tilanteita riittää.
Zorbul on hänkin ilmeisesti niin suosittu hahmo, että tämän leukaparta saa väpättää jo melkein joka toisessa uudessa albumissa.

Kuvituspuoli yltyy todella hurjaan menoon ja välillä mennään jo surrealistisen fantasian puolelle. Isokokoiset sivut tuovat värikylläisen taiteen hyvin esille ja Sieninevan peittävästä sumupilvestä hyppivät lovecraftimaiset monsterit ovat oikein raflaavan näköisiä.

Sarjakuva onkin viihdyttävimmillään keskikohdaltaan. Alussa ja lopussa on mukana enemmän vitsailua, joka ei oikein osu kohdalleen. Seikkailu voittaa tässä albumissa huumorin. Tosin se yllättää, kenen kyytiin Lena ja Astrid lopulta lähtevät...

Varokaa zorkoneita on puolivallatonta huuruhippaa, jota mielellään lukee mutta joka ei sen syvemmältä kosketa. Emilia Melasuon suomennos sisältää sopivan vekkuleja sävyjä: "Ampukaa se purkkapallo mäsäksi!" Albumi on kovakantisena iso ja komea ilmestys, jonka painoasusta ei voi sanoa moitteen sanaa.

Keskustele Kvaakissa Pikosta ja Fantasiosta.

Ks. myös Pikon ja Fantasion uudet seikkailut 2 ja Tempo 1

Linkkejä:

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali