Arvostelut | Teksti: Jukka Laine | Julkaistu: 20.04.2011 klo 19:21:07 | Luettu: 2724 kertaa

Ei Laaksoa, ei Kukkulaa, siitä kertoo Silvia Regina

Matti Hagelbergin Silvia Regina kertoo isänmaamme takapuolesta. Se on Hagelbergin päiväkäsky kaikille kansalaisille, tarkka ja peloton profetia Suomesta.
Silvia Regina risteilee nykyajassa, mutta kierrättää älykkäästi vanhaa: ehtoollisliturgiaa, Matteus-passiota ja minnacanthilaista Köyhää Kansaa.

Me kärsimme vaan miksi?

Hagelberg ei tyrkytä vastauksia. Sen sijaan hän osoittaa terävällä raaputusveitsellään tarkan suunnan: Suomen henkisen pääkaupungin Anuskaupungin portilla roikkuu hyvinvointivaltio hirtettynä.

Silvia Regina on runsas ja monen henkilön sisään ehtivä sarjakuva, sen huumori on viemärinsyvää. Hannu ja Kerttu ottavat paikkansa muun muassa Matti Uutisen ja Haluatko pysyä ziljonäärinä –ohjelman juontajan Lauri Kentän seurassa.

Silvia Regina
Tekijä Matti Hagelberg
Kustantaja Kreegah Bundolo
Kuvankäsittely Hans Nissen
Taitto Karri Laitinen
Painopaikka Lönnberg Painot 2010
Sidottu, kovakantinen, 235 X 235 mm, mustavalkoinen, 216 sivua
Hinta 40 euroa
ISBN: 978-952-67008-4-7
© Raaputusarvat Aerotechnics 2010

Pidin kovasti Herra Matti Hagelbergin Kekkosesta. Kekkosen liimasidos ei kestänyt. Uuden taidekirjan, Silvia Reginan lankasidos kestää varmasti pidempään, ja paino- sekä ulkoasu ovat komeita. Viime syksynä ilmestynyt Silvia Regina

muistuttaa muutenkin Matti Hagelbergin kirjoista eniten Kekkosta. Ja periaatteessahan tämä on jatkoa Kekkoselle. Silvia Regina on latinaa ja tarkoittaa kuningatar Silviaa. Tämmöistä henkilöä ei kuitenkaan kirjassa esiinny. Hullunkurisia nimiä on sen sijaan runsaasti, mm. Heta Blum, Masa Laakso, Esa Kukkula, Vanessa Nieminen, Mirja Ennen/Jälkeen, James T. Kirk, Spede ja Jeesus Kristus.

Matti Hagelberg käyttää samaa raapetekniikkaa, kuin aikaisemmissa teoksissaankin. Hahmot ovat siitä johtuen edelleenkin jäykkiä, elottomat taustaelementit sen sijaan paikoin hyvinkin upeita. Varsinkin kokosivun ruuduissa silmä lepää. Silti, eniten Hagelbergin töissä viehättää täysin kajahtanut käsittelytapa. Sarjakuvissa voi tapahtua mitä tahansa. Varoituksen sanana on sanottava että huumori on Kekkosesta mustentunut.

Osa kirjan sälästä on ilmestynyt aikaisemminkin, tosin hieman eri muodossa ja valtaosa ulkomaisissa lehdissä. Punaista lankaa ei aluksi tunnu olevan, kuten Kekkosen vinkeä päähenkilö. Sitten alkaa huomata yhtymäkohtia henkilöiden edesottamuksissa, vaikka syvällisestä kokonaisuudesta ei voidakaan puhua, ja henkilöt tupsahtavat aina yllättäenkin uudelleen esiin. Hagelberg rakentaa

omanlaisensa palapelin näennäisen erillisistä tapahtumista, vaikka osa paloista puuttuukin ja osa on ihan eri pelistä.

Kirjan aluksi Atte Naula kohtaa kevyessä lyhyessä sarjassa Jumalan, joka luo Atte Naulalle saunan. Tarina on hersyvää absurdia huumoria. Kekkosen lyhyiden episodien ystävät saavat tästä mitä odottivatkin.

Mutta seuraavaksi on tiedossa raskaampi lukukokemus. Köyhää kansaa on ilmestynyt jatkosarjana Voima-lehdessä 2005-2008, ja toisen tekijän tulkinta samasta aiheesta oli syksyllä ilmestyneessä Minna Canth -antologiassa. Kyseessä ovat kuitenkin kovin erilaiset teokset, Hagelbergin näkemyksen mukaan siihen kuuluu taustalle vanhojen piirrosfilmien hahmoja, ettei hulluus ole täysin kateissa. Tämä versio vie kolmanneksen koko kirjasta. Harmi, että kaksi eri versiota ilmestyi

samoihin aikoihin. Tietenkään tässä ei ole varsinaisesti huumoria, on alkuperäisteos sen verran ankea. Futuristiseen maailmaan sijoittuva versiointi silti toimii yhteen koottuna paremmin kuin jatkosarjana luettuna.

Lyhyemmistä sarjoista Kadonneet on dialogiltaan kuin tv-sarja Pasila, joka on vain tehty lehtiuutissarjan muotoon. Ja aiheesta lisää kirjan takakannessa. Avaruusohjelmassa taas kolme suomalaista astronauttia suorittaa avaruuskävelyitä keskisuomalaisen järven rannalla. Ja kaikkea hauskaa tapahtuu taas.

Käärmeiden kosto on villiä länttä Hagelbergin tyyliin. Miehen Kova länsi -albumihan ei ollut varsinainen lännentarina, vaan satiiria sarjakuvien lukijoiden innokkaimmasta

osasta. Enemmänkin tätä olisi lukenut kuin vain kaksi sivua. Tämä perustuu DC Comicsin lyhyeen länkkäriklassikkoon "Night of the Snake".

Ja lopuksi selviää totuus Simo Kolosta. Ai mikä se on? En kerro.

Hagelbergiä ennen lukeneet arvannevat etukäteen mitä tämä on. Kaikille tämä ei ole omiaan, ja fanit ovat omansa jo hankkineet aikoja sitten. Siitä huolimatta lainaan Kaunein kirja 2010 -raadin perusteluita Silvia Reginan voitosta:

"Omaperäisyyttä ja tinkimätöntä taidokkuutta juhliva kokonaistaideteos. Tekijän vahva käsiala ja kreisi huumori saavat yhä väkevämpiä piirteitä. Sysimustan rinnalla murrettu musta ja maalauksellinen harmaa luovat tasoja, jotka vakuuttavat yhteiskuntakriittisenä puheenvuorona. Kirjan huolella harkitut kannet ja kirjan materiaalit täydentävät kokonaisuutta."

Voiko sen paremmin sanoa? Autuaaksi Silvia Regina ainakin tekee lukijansa. Ulkoasultaan ja sisällöltään.

Keskustele Silvia Reginasta Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali