Metsän pidot

METSÄN PIDOT



Tarina ja kuvitus: Rui Tenreiro

Huuda Huuda, 2010
Suomennos Viljami Jauhiainen
ISBN 978-952-5724-25-7
Kovakantinen, 116 s.
216 x 256 mm
Ovh. 25 €

Rui Tenreiro on syntynyt Mosambikissa, käynyt koulut Norjassa ja Ruotsissa ja tätä nykyä asuu Tukholmassa.

Metsän pidot -albumi on vähäeleinen, tunnelmaan luottava surrealistinen tarina. Kaksi hahmoa kulkevat metsässä ja kohtaavat jättimäisen juustonaksun näköisen otuksen makaamassa veri suustaan valuen. He päättävät mennä lähimpään kylään apua etsimään. Seuraa lisää kävelyä, unikuvia ja kevyttä mystiikkaa.

Metsän pidot on hallittu kokonaisuus, mutta se tuntuu sangen ulkokohtaiselta suoritukselta – se on turhan vaisu ja varovainen. Taitavuudessaan Tenreiron piirrosjälki on latteaa, siitä puuttuu piirustuksellinen oivaltavuus ja kokeilevuus, joka usein on nuorissa piirtäjissä kiinnostavinta. Tuntuu kuin viivapiirustuksen maneerit olisi omaksuttu liiaksi esikuvilta. Tarina on tyylilajissaan ohut ja kliseinen. Tenreiron sarjakuvakerronta on pelkistettyä sivusta kuvattua etenemistä ja staattisia puhuvia päitä. Lakoninen tyyli vain korostaa tosiasiaa, että suuressa osassa kohtauksista ei tapahdu mitään – niissä vain yksinkertaisesti kävellään tai istutaan tai maataan, usein ilman dialogia. Monotonisuutta koitetaan rikkoa Hayo Miyazakin piirtämältä näyttävällä möllykällä sekä karnevaalitanssilla. Loppuun on lisätty pakotettu väkivaltakohtaus, ikään kuin se lunastaisi päämäärättömän harhailun. Kakku on koristeltu kaikilla tyylilajin kliseillä, lopun ympyrärakennetta myöden.

Minimalistinen kerronta on vaativa laji, samoin surrealismi, mikäli siitä haluaa tehdä palkitsevan lukukokemuksen. Tenreiron albumista jää epäaito jälkimaku, lukijalle tarjotaan onttoa mystiikkaa, jolle ei tarjota mitään merkityksiä. Tenreiron surrealismista puuttuu tunnevoimaisuus ja omakohtaisuus, jota on esimerkiksi Amanda Vähämäen tai Anders Nilsenin sarjakuvissa – puhumattakaan Tarkovskin elokuvista, jotka Tenreiro on myös maininnut vaikutteikseen. Metsän pidot tuntuu graafisen suunnittelijan ja kuvittajan yritykseltä tehdä taidetta ymmärtämättä valitsemansa viitekentän syvyystasoa.

Tenreirosta voi ennustaa kehittyvän pätevän sarjakuvantekijän, mutta taidesarjakuvan piirtäjänkin olisi joskus suotavaa tehdä yhteistyötä käsikirjoittajan kanssa.