Ultrasankarit vs. Paha Seiska

Supersankarit ovat vallanneet Ankkalinnan! Taikaviitta, Superhessu, Viitatar, Lepakkoankka, Rautahansu ja Neliapila yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa, kun Eka Vekaran johtamat Ultrasankarit käyvät taistoon Velmu Viurusilmän luotsaamaa kelmikavalkadia eli Pahaa Seiskaa vastaan. Panoksena on koko kaikkeuden kohtalo – tai ainakin Ankkalinnan asemakaava…

Taskarin Teemanumero 23: Ultrasankarit vs. Paha Seiska
Toimitus Anna Kastari, Riku Perälä, Kati Valli ja Mika Äärilä
Suomennokset Jenni Hurme, Ville Keynäs, Anu Partanen ja Mikko Vesterinen
Ulkoasu ja taitto Raimo Hyvönen
Esipuhe Jouko Ruokosenmäki
Kansi Marco Mazzarello
Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy
Painopaikka Norhaven A/S, Tanska, 2010
368 sivua, B6, nid., pk, väri
Hinta 5,90
ISBN 978-951-32-2933-7
© DISNEY

Ultrasankarit on italialainen käsitys supersankariryhmästä, jonka muodostavat Disney-sankarit. Sarja luotiin Italiassa vuonna 2008, ja sen takana ovat käsikirjoittajat Alessandro Ferrari, Giorgio Salati ja Riccardo Secchi sekä piirtäjät Antonello Dalena, Emilio Urbano, Ettore Gula, Manuela Razzi, Roberta Migheli ja Stefano Turconi. Eli ryhmätyönä tämä on tehty, vaikkei sitä huomaakaan. Yhdeksän osan ja 240 sivun lähestulkoon eeppinen kokonaisuus on tosiaankin kokonaisuus eikä sarja eri tekijöiden irtonaisia episodeja. Yhteistyö on siis toiminut hyvin, kuten supersankariryhmän ikään. Lisänä on neljä lyhyttä vanhempaa sarjaa.

Kerrataanpa hieman Ultrasankareiden historiaa. Kaikki neljä vanhaa sankaria ovat seikkailleet tähän päivään asti, joskus harvemmin, joskus useammin.

Superhessu ennen…

Superhessu esiintyi varsinaisesti ensimmäisen kerran Super Goof -lehden numerossa 1 vuonna 1965 (suom. Aku Ankka 23/1968) ja oli Disney-sarjakuvatuotannon panos tuolloin vallinneeseen supersankarivillitykseen. Sankari oli tietysti vanha kunnon Hessu Hopo.

Parodian kohde oli tietysti Teräsmies, jonka kanssa kyvyt olivat lähes identtiset. Asuna oli tosin nk. kokovartalokalsarit sontaluukkuineen. Supersankareille oli naureskeltu jo kauan niiden pukeutumisesta alusvaatteisiin.

Superhessu sai voimansa itse kasvattamistaan superpähkinöistä. Tämä oli se seikka joka erotti Superhessun varmimmin Teräsmiehestä. 1940-luvun sankari Hourman oli käyttänyt Miraclo-nimistä pilleriä saadakseen voimat. Erona Tuntimieheen oli se, että tämän pillerin vaikutus kesti aina tasan tunnin, joten voimien menetys ei tullut koskaan yllätyksenä, Superhessun voimat taas saattoivat kadota kriittisellä hetkellä. Toisaalta Hessu saattoi aina napata hatustaan täydennystä, elleivät pähkinät olleet

…ja nyt

loppu. Hourman joutui odottamaan toisen tunnin. Tämä oli jopa omaperäistä. “Oikeilla” supersankareilla ei ole tietääkseni ole ollut ikinä tämmöistä Akilleen kantapäätä, joten Superhessu oli ainutlaatuinen supersankarina tässäkin suhteessa. Hämähäkkimieheltä on joskus loppunut seittineste, mutta ei se ole aivan sama asia.

Taikaviitta oli eurooppalainen vastaisku, ja ensiesiintyminen oli italialaisen Topolinon numerossa 706 vuonna 1969. Kun Hessu oli Teräsmiehenä, olkoon Aku Ankka sitten Batmanina, ja luotiin Taikaviitta monine ihmevempeleineen. Suomen ensiesiintyminen oli Aku Ankan Taskukirjassa numero 41. Taikaviitan hahmon kehitystä voi kätevästi seurata Taikaviitta: Kova laki -albumista.

Viitatar oli sitten Iines Ankan supersankarihenkilöllisyys. Ensiesiintyminen on mukana tässä pokkarissa, ja se on julkaistu aikaisemmin suomeksi Aku Ankan Taskukirjassa numero 56. Alkuperäisjulkaisu on Topolino 906 vuodelta 1973. Tarinassa tulevat hyvin esiin oman aikansa feministiliikkeen vaikutukset. Aikoinaan suomennosnimi oli Naistaikaviitta, joka on siis myöhemmin vaihdettu Viitattareksi.

Lepakkoankka ei esiinnykään Suomessa aivan ensimmäistä kertaa, vaikka

toimitus niin väittää. Pikainen vilaus hahmosta nähtiin Aku Ankan Taskukirjassa 142, mutta tässä kirjassa Touho Ankan supersankarihenkilöllisyys suorittaa ensimmäiset kunnon esiintymisensä. Ultrasankarit-seikkailun lisäksi näemme ennensuomentamattoman Taikaviitta-tarinan vuodelta 1997 joka on Lepakkoankan ensimmäinen Italian-esiintyminen.

Touho aloitti supersankariuransa kuitenkin jo 70-luvun alussa Brasiliassa, eikä sieltä päin tulevia sarjakuvia saada suomeksi kovin taajaan. Brassit kun ovat keksineet hirveästi omia hahmojaan sarjoihin mukaan ja käyttävät kymmeniä muualla vain kerran pari esiintyneitä tai muuten unohtuneita hahmoja ahkerasti. Brasiliassa suositun Touhon mukana ovat tämän tyttöystävä Glorianha (pikku Gloria) ja Taskareissa esiintynyt veljenpoika Toimi, jotka ovat tietysti myös supersankareita. Heitä ei ole mukana Ultrasankareissa ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Ultrasankaritkaan eivät ole varsinaisesti uusi idea. Brasiliassa aloitti 70-luvulla osittain sama ryhmä. Neljän tässä esitellyn sankarin lisäksi mukana olivat Glorianha sekä Batmanian aikana vuonna 1967 Walt Disney’s Comics and Stories -lehden Mikki Hiiri -jatkosarjassa esiintynyt Punainen Herhiläinen (suom. Aku Ankka 38-40/1998). Suomalaiset lukijat voivat muistaa Superpellen (ei Pelle Peloton vaan Hessun sukulaispoika), mutta tuskinpa Vihreää Lepakkoa, joka tunnetaan

siviilissä José Cariocana.

Ultrasankarit unohtaa kuitenkin tuon brasilialaisen ryhmän suosiolla, ja Superhessun, Taikaviitan, Viitattaren ja Lepakkoankan ohella saavat sekä Hannu Hanhi että Hansu supersankarointia avustavat vempaimet. Johtajana toimii Eka Vekara, apulaisinaan uusi hahmo tulevaisuudesta, Lita, sekä kaikille tuttu Mikki Hiiri. Kaikille hahmoille annetaan uudet yhteensopivat puvut. Superhessukin on nyt entistä kömpelöä sankaria hoikempi ja sulavampi. Mutta niin on jo mukana seuraavassa lisäsarjassa, jossa Superhessu saa mustan puvun.

Sekä kirjoittajat että piirtäjät tuntevat supersankarisarjakuvansa, joista on kaapattu mukaan perinteisiä elementtejä runsain mitoin. Mutta ei tämä enää mitään parodiaa ole, jota Disney-hahmot ovat ennen esittäneet. Yhtä totista rymistelyä tämä on kuin “oikeatkin” supersanterit. Taikaviitta-tarinoiden keksintö lienee, että supersankareina on kaksi hahmoa, jotka ovat pari siviilissä, mutta naamioituneena ovat kilpailijoita ja riitapukareita, kuten Aku ja Iines. Mutta tässähän Taikaviitan ja Viitattaren välit lämpiävät oikein tosissaan…

Konnagalleria on koottu sekä perinteisemmistä Disney-konnista, että Taikaviitan tuoreehkoista vastustajahahmoista. Jälkimmäisistä Spektro esintyy tässä yhdessä lisäsarjassakin. Mustalle Pekalle ja Mustakaavulle on tietysti pitänyt luoda superkykyjä. Hämiksen lukijat tuntevat heti, keitä on kopioitu, ja Jouko Ruokosenmäki vertaa esipuheessaan Velmu Viurusilmää Teräsmiehen periviholliseen Lex Luthoriin. Velmu luotiin alunperin kilpailijaksi Pelle Pelottomalle, mutta rikollinen tiedemies Mikki Hiiren seikkailuissa jo 60-luvulta alkaen on se rooli, jossa Viurusilmä on nähnyt parhaat hetkensä. Karhukoplakin esiintyy, mutta Velmu Viurusilmä ei kelpuuta heitä Pahaan Seiskaan. Mutta missä on Milla Magia, jolla olisi ollut kykyjä omasta takaa? Todennäköisesti seuraavissa seikkailuissa.

Taskareiden vakiohahmo Roope Ankka on tietysti mukana, mutta hänestä ei sentään ole tehty superheerosta. Roopen vanha vihollinen Kroisos Pennonen taas esiintyy superkonnana, eli Rahoittajana.

Painoasu on hiukan sameampi kuin amerikkalaisessa julkaisussa. Jotain on mennyt pieleen. Mutta ei se kamalasti haittaa ellei ole vertailukohtaa.

Hyvä edullinen pakettihan tämä on kesälukemiseksi. Suositellaan ennakkoluulottomille Disneyn ja supersankareiden ystäville.

Keskustele Ultrasankareista Kvaakissa