Arvostelut | Teksti: Jarkko Sikiö | Julkaistu: 18.08.2009 klo 18:00:00 | Luettu: 3074 kertaa

Bleach

Kuolleiden henget vaeltavat elävien keskuudessa ennen siirtymistään tuonpuoleiseen. Henki saattaa unohtaa minuutensa ja muuttua hirviöksi, joka vahingoittaa ensimmäiseksi läheisiään. Shinigamien tehtävä on toimittaa tällaiset pahat henget kadotukseen.

Bleach 1–2
(Bleach, 2001)
Tarina ja taide: Tite Kubo
Suomentanut: Kim Sariola
Latonut: Reprotaito Oy
Julkaisija: Sangatsu Manga
ISBN: 978-952-16-1172-8 (Bleach 1), 978-952-16-1173-5 (Bleach 2)
Painopaikka: STC Prepress AB, Ruotsi 2009
Ulkoasu: mv, 125 x 185 mm, 192 s., nid.
Ovh: 4,90 €


Lukiosta työelämään


Lukiolaispoika Ichigo Kurosaki on aina nähnyt henkiä, mutta pahaa henkeä hän ei ole kohdannut sen enempää kuin shinigamiakaan. Yllätys onkin suuri kun jälkimmäinen ilmestyy hänen kotiinsa. Todellinen järkytys on kuitenkin vasta edessä; shinigami nimeltään Rukia Kuchiki on tullut suojelemaan Ichigon perhettä pahalta hengeltä.

Paha henki haavoittaa Rukiaa ja hänen on pakon edessä siirrettävä osa voimistaan Ichigolle. Ichigo päihittää kyllä pahan hengen, mutta vaihdossa Rukia on menettänyt kaikki voimansa, eikä hän osaa peruuttaa tapahtunutta. Ichigon on siis tartuttava uudelleen miekkaan suojellakseen eläviä Rukian puolesta.

Poikien mangassa taistelu on tärkein!


Noriaki Kubo (s. 1977) käyttää taiteilijanimeä Tite Kubo. Hänen menestyssarjaansa Bleach julkaistaan Weekly Shōnen Jump -lehdessä. Kyseessä on shōnen-genren – eli pojille suunnatun mangan – tärkein julkaisu. Lehdessä julkaistaan mm. Suomessakin tunnettuja suosikkisarjoja One Piece ja Naruto.

Käskynsä shinigamit saavat Soul Citystä ja otteet heillä on kuin Men in Black -elokuvissa; henget silvotaan miekoin ja räjäytetään loitsuin, lopuksi pyyhitään sivullisten muistikuvat tapahtumista. Sarjan alussa pilkotaan hirviöitä, mutta muutaman pokkarin jälkeen tarina painottuu shinigamien keskinäisiin otteluihin. Shinigamit ovat hirviöitä mielenkiintoisempia vastuksia ja iskujen vaihto lataa kamppailuihin lisäenergiaa. Näyttävät taistelut ovatkin jatkossa Bleach-mangan tärkein sisältö.

Tavoitteet puuttuvat


Taistelut itsessään ovat riittäneet nostamaan Bleachin suosikkien joukkoon, mutta alku ei kiskaise mukaansa. Kubo unohti nimittäin koukuista sen tärkeimmän: Ichigolla ei ole päämäärää mitä kohden pyrkiä. Kun juoni vain kuljettaa päähenkilöä taistelusta toiseen, on sarjassa ikävä kertakäyttöisyyden leima. Asiat eivät ainakaan viidentoista pokkarin jälkeen ole muuttuneet.

Monen aloittelevan kuvittajan tavoin myös Kubo kehittyy sarjaa tehdessään. Kuvitustyyli ei suuresti muutu, mutta yleisilme kohenee hitaasti. Kubon kokemattomuus jättää hänet silti toistaiseksi manga-kuvittajien keskikastiin. Erityisesti toinen pokkari näyttää kiireessä sutaistulta, koska ruuduissa on runsaasti tyhjää tilaa ja hahmot ovat pienikokoisia. Yleisvaikutelmaa pahentaa hentoinen viiva.

Sangatsu Mangan pokkarit ovat kuluttajaystävällisesti hinnoiteltuja, eikä Bleach lopulta ole millään muotoa kaltaisiaan sarjoja merkittävästi huonompi. Taistelut tarjoavat hetken hupia, ja sarja asemoituu Inuyashan ja Naruton välimaastoon. Sarjojen keskinäisessä paremmuudessa onkin kyse pienistä makueroista.


Kuvat © 2001 Tite Kubo


Keskustele Bleach-mangasta Kvaakissa.

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali