Uutiset | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 24.04.2008 klo 12:00:17 | Luettu: 6912 kertaa

Uusi puupää ja neuvos

Puupäähattu Juho Juntuselle

Juho K. Juntunen
Juho K. Juntunen
Suomen sarjakuvaseura on päättänyt myöntää vuoden 2008 Puupäähattu-palkinnon Juho K. Juntuselle. Juntusen tunnetuimpia sarjakuvatöitä ovat Juice Leskisen Per Vers, runoilija -levyä varten laadittu teemallinen, 13-sivuinen sarjakuva (1974) sekä Soundi-lehdessä ilmestynyt Poikamme musisoivat. Lisäksi hän on tehnyt valtavan määrän sarjakuvallisia elementtejä hyödyntäviä pilakuvia sekä sarjakuvan tavoin kerrotun valokuvaromaanin Paholaisen morsian (Like, 2008).

Oulussa vuonna 1953 syntynyt Juntunen innostui piirtämään sarjakuvia jo varhaisessa iässä, koska kaupunki ei tarjonnut vilkkaan mielikuvituksen omaavalle Juholle paljoakaan virikkeitä. Esikuvina toimivat amerikkalaiset 1950-luvun sarjakuvat.

Juntusen esikoinen
Juntusen esikoinen
Juntusen ensimmäinen sarjakuva julkaistiin vuonna 1970: Ronskilla otteella piirretty sovitus J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden kohtauksesta, jossa Sandels ja pastori mässäilevät, miellytti Turussa, Nuorison taidetapahtuman yhteydessä pidetyn Suomen ensimmäisen sarjakuvakilpailun raatia. Tarina julkaistiin kilpailun tuloksista kootussa Iriksen sarjakuvaerikoisnumerossa.

Pian sarjakuvat ja rock-maailma vetivät Juntusen imuunsa. Hän piirsi muun muassa Pekka Gronow'n toimittamaan, lähinnä amerikkalaista ja hollantilaista underground-sarjakuvaa julkaisseeseen Jymy-lehteen. Vuonna 1976 Juntusesta tuli Jymyn seuraajan, suomalaistakin sarjakuvaa julkaisseen Huuli-lehden päätoimittaja.

Paholaisen morsian.
Paholaisen morsian.
Noista ajoista lähtien Juntunen on puolustanut myös sarjakuvaa ilmaisumuotona tinkimättömästi, silloinkin ja varsinkin silloin kun sarjakuvaa on jopa valtiovallan korkeimmalla taholta uhattu sensuurilla ym. rajoitustoimilla. Pitkäaikaisimman kodin sarjakuvilleen Juntunen löysi Soundi-lehdestä, jonne hän piirtää edelleen pilakuvia.

Soundin pilakuvia
Soundin pilakuvia
Mies, jonka ensimmäinen omaan nahkaansa ottama tatuointi oli Mustanaamion hyvä merkki, kiteyttää sanomansa näin: "On aika ihanaa hätkäyttää välillä. Huonoja unia ahdasmielisille ihmisille."

Reija Niemiselle sarjakuvaneuvoksen titteli

Vielä 1980-luvulla Helsingin sarjakuvafestivaali oli pienen, sarjakuviin intohimoisesti suhtautuvan yleisön tapahtuma. Kehitys kansainvälisestikin mielenkiintoiseksi alan tapahtumaksi alkoi aikana, jolloin Reija Nieminen toimi tapahtuman tuottajana.

Aiemmin muun muassa Suuri kurpitsa -lehteä yhdessä Pauli Kallion kanssa toimittaneen Niemisen luotsaamien kuuden vuoden (1995–2000) aikana tapahtuma sai nykyiset raaminsa. Sarjakuvien myynnin ja keskustelutilaisuuksien rinnalle nousivat etenkin sarjakuvanäyttelyt ja kansainvälisten taiteilijaryhmien vierailut.

Suomessa nähtiin ensi kerran muun muassa ranskalaisten L'Association- ja Amok-kustantamojen sekä belgialaisen Fréon-ryhmän ja slovenialaisen Stripburger-ryhmän taiteilijoiden töitä.

Tärkeä silmien avaaja nuorelle piirtäjäsukupolvelle oli myös uuden sveitsiläisen sarjakuvan näyttely vuonna 1997. Yksittäisistä taiteilijoista mainittakoon kanadalaiset Julie Doucet, Seth ja Chester Brown, englantilainen Neil Gaiman, espanjalainen Max ja saksalainen Anke Feuchtenberger.

Myös sarjakuvaseuran puheenjohtajana (2001–05) toimineen Niemisen tuottajakausi huipentui vuoden 2000 sarjakuvafestivaaliin, joka on tähänastisista suurellisin. Helsingin kulttuurikaupunkibudjetista saatu lisärahoitus mahdollisti useita näkyviä projekteja. Samalla tapahtuman rahoitus alkoi vakiintua nykytasolleen.

Kansainvälisten vaikutteiden lisäksi Nieminen nosti tuottajakaudellaan johdonmukaisesti esiin kotimaista sarjakuvaa ja etenkin nuoria, vielä asemaansa vakiintumattomia mutta mielenkiintoisia tekijöitä.

Myös piirtäjät itse alkoivat tähdätä julkaisujensa kanssa Helsingin sarjakuvafestivaalille, josta tuli viimeistään Niemisen aikana paitsi suomalaisen sarjakuvakulttuurin myös sarjakuvajulkaisujen monipuolisuuden, määrän ja niiden saaman julkisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeä tapahtuma.

Juho K. Juntunen

  • Syntynyt 9. heinäkuuta 1953 Oulussa.
  • Soundi-lehden toimitussihteeri, Tattoo You –tatuointistudion omistaja.
  • Kirjoittanut ja piirtänyt mm. Soundiin, Pahkasikaan, Myrkkyyn, Ilta-Sanomiin, Aamulehteen ja Sosiaalivakuutukseen.
  • Tehnyt noin 250 levynkantta.

Juho Juntusen sarjakuva- ja pilakuvateoksia:

Natsisurffaajien täytyy kuolla, Soundi-kirjat 1994.
Kourallinen donitseja: yli 253 käskyä!, Like 2001.
Munkit, nunnat ja donitsit, Johnny Kniga 2003.
Paholaisen morsian, Like 2007.

Muita teoksia:

Tuuliajolla – suuri rock and roll –risteily, Soundi-kirjat 1981
Him – synnin viemää, Johnny Kniga 2002
Tatuoitu, WSOY 2004

www.juho.com

Helsingin Sanomat: Video Juntusen hatutuksesta

Keskustelua Juho Juntusesta Kvaakissa

Keskustelua Puupäähatusta 2008 ja jakoperusteista Kvaakissa

Lue Huulesta ja Jymystä Kvaakin Sarjakuvalehdistön vaiheita -artikkelista

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali