Artikkelit | Teksti: Timo Ronkainen | Julkaistu: 29.01.2008 klo 23:01:48 | Luettu: 4250 kertaa

Ruututarhan lännen-jukat

Kansi © Ensio Aalto
Kansi © Ensio Aalto
Suomalaisia muutti Amerikan kultamaille siirtolaisina erityisen paljon 1800-luvun puolivälistä alkaen. Muuttoliike jatkui ahkerana ainakin 1900-luvun puoliväliin saakka. Tukkimetsillä ja kaivoksissa työskennelleet amerikansuomalaiset tunnetaan, Hiski Salomaan kaltaiset musiikintekijät saatetaan myös muistaa. J. Karjalaisen Lännen-Jukka -projekti on viimeksi tuonut esille amerikansuomalaisia kansanmuusikoita. Kulttuurin saralta tiedämme vastikään kuolleen Maila "Vampira" Nurmen, arkkitehti Eliel Saarisen, rockmuusikko Jorma Kaukosen ja David Lynchin suomalaiset sukujuuret.

Sarjakuvantekijöitäkin amerikansuomalaisten joukossa on, vaikka aihetta ei ole pahemmin huomattu käsitellä edes alan tutkimuksissa. Esimerkiksi Wallace Woodin äidinpuoleinen isoisä Jaakko Lalli oli kotoisin Iin kylästä ja isoäiti Pudasjärveltä.

Wally Woodin isovanhemmat olivat suomalaisia.
Wally Woodin isovanhemmat olivat suomalaisia.

Pian ilmestyvä Ilpo Lagerstedtin kirja Amerikansuomalaisia sarjakuvataitelijoita tarkastelee lähemmin tätä unohduksiin jäänyttä historian osaa ja esittelee yksityiskohtaisesti 18 ensimmäisen, toisen tai kolmannen polven amerikansuomalaista sarjakuvantekijää.

Kvaak kyseli tarkemmin mistä kirjassa on kyse.

Kirjasi käsittelee amerikansuomalaisia tai suomalaiset sukujuuret omaavia amerikkalaisia sarjakuvantekijöitä. Mistä aihevalinta?

Aihe valitsi minut. Jerry Bails lähetti minulle v. 1980 teoksensa Who is who of American Comics, josta löysin heti neljä amerikansuomalaista nimeä. He olivat Paul ja Nils Gustafson, Art Huhta ja John Lehti. Huhta ja Lehti olivat selvästi suomalaisia ja Gustafsonien kohdalla Bails erityisesti mainitsi, että he olivat syntyneet Ahvenanmaalla. Kiinnostus alkoi tästä ja seuraavina vuosikymmeninä löysin lisää miehiä ja yhden naisenkin, joilla oli suomalaiset juuret ja jotka olivat tehneet amerikkalaista sarjakuvaa.

Art Huhta piirsi Mescal-Ike -sarjakuvaa.
Art Huhta piirsi Mescal-Ike -sarjakuvaa.
Aikaa myöten heitä on kyllin paljon jopa kirjaa varten. Käsitin myös, että jokaisen sarjakuvataiteilijan suomalaiset juuret on selvitettävä mahdollisimman tarkasti. Ei riitä se, että sanoo vain että he ovat suomalaista sukua.

Historiantutkijana olet käsitellyt kirjoittamissasi artikkeleissa mm. suomalaista siirtolaisuutta ja suomalaissiirtolaisuuden historiaa USAssa ja kirjoittanut useammankin sarjakuvaa käsittelevän kirjan. Oikeastaan luonteva yhdistelmä siis.

Jesseri! Vuosi 1988 oli Suomesta Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen siirtolaisuuden 350. juhlavuosi. Vaimoni Anne ja minä kävimme silloin Yhdysvalloissa, kiertelimme Michiganin suomalaisten parissa ja kirjoitin juttuja heidän vaiheistaan lähinnä eteläpohjalaisille lehdille. Tapasimme matkan aikana mainitun Jerry Bailsin perheineen, Eclipse-kustantamon väkeä ja Jack Kirbyn. Kirjoitin tästä sarjakuvapuolesta erityisen matkakuvauksen, joka on julkaistu Strip-lehdessä. Supersankarit-, Tex- ja Masi-kirjoissa oli jo mainintoja näistä amerikansuomalaisista sarjakuvataiteilijoista ikään kuin pitkänä johdantona aiheeseen.

Esittelemiesi sarjakuvantekijöiden joukossa on joitakin tuttujakin nimiä (Wally Wood ), mutta myös yllätyksiä. Monta tekijää kirjassa esitellään? Ovatko kaikki piirtäjiä, vai onko joukossa käsikirjoittajia tai muita sarjakuva-alan vaikuttajia USA:ssa?

Wally lienee tunnetuin amerikansuomalainen sarjakuvataiteilija. Heitä on kaikkiaan 17 miestä ja yksi nainen, Armida Anderson, joka oli "vain" käsikirjoittaja. Kaikki muut ovat ensisijaisesti taiteilijoita. Otto Pirkola oli taiteellinen johtaja.

Otto Pirkola mm. suunnitteli kaikki Harvey Comicsin logot 1940-1970.
Otto Pirkola mm. suunnitteli kaikki Harvey Comicsin logot 1940-1970.

Mitä sarjakuvaa Armida kirjoitti, entä mille kustantamolle Otto Pirkola työskenteli?

Armida Anderson ja Muriel Carlson tekivät Matti Sen -sarjakuvaa amerikan-ruotsinsuomalaisten Norden-lehteen lyhyesti 1953. Otto oli Harvey -yhtymän tosiasiallinen art director.

Miltä ajanjaksolta esitellyt tekijät ovat? Vanhin kirjaan löytynyt sarjakuvantekijä?

Vanhin on kurikkalainen John Hakola, joka kuvitti ja toimitti Uusi Meikäläinen -pilalehteä 1900-luvun alussa. Hän syntyi v. 1873. Nuorimmat ovat syntyneet 1960-luvulla. Otos on siis noin sadan vuoden ajalta.

Minkälainen työ kirjan kokoaminen oli? Aihetta ei ole oikeastaan tutkittu lainkaan tätä ennen, vai löytyikö jostain valmista lähdemateriaalia?

Jälkeenpäin ajatellen kirjan kokoaminen oli karmea työ, mutta kun se jakautui niin monelle vuodelle, työ ei käytännössä ollut kovin raskas ennen kuin vasta viime aikoina, etenkin vuosina 2005 ja 2006. En ole huomannut, että aihetta olisi tutkittu tai käsitelty ennen. Vielä 1990-luvun alussa minulla oli aineistoa vain muutama muistiinpano ja kopio, joukossa artikkeli John Lehdestä, jossa huomioitiin hänen suomalaiset juurensa ja Timo Kokkilan antamat tiedot Seppo Mäkisestä. Kun sitten äkkäsin Wally Woodin suomalaiseksi v.1996, niin aineistoa alkoi kertyä. Yksin hänestä kertyi mapillinen aineistoa, kun kaikista muista on yhteensä kaksi mapillista.

Valmista lähdemateriaalia ei juuri löytynyt. Amerikansuomalaisista on kirjoitettu montakin kirjaa, mutta sarjakuvataiteilijoita ei ole huomioitu.

Etelä-Dakotassa syntyneen Veve (Vive, Vivie, alunperin ehkä Vilho) Riston vanhemmat olivat Oulujoen ja Tornionjoen tienoilta.
Etelä-Dakotassa syntyneen Veve (Vive, Vivie, alunperin ehkä Vilho) Riston vanhemmat olivat Oulujoen ja Tornionjoen tienoilta.
New Yorkin suomalaisten historiassa KlausNordling mainitaan vain näyttelijänä, ei sarjakuvataiteilijana. Wally Woodin äiti ja isovanhemmat on mainittu montakin kertaa amerikansuomalaisissa julkaisuissa, mutta ei Wallya. Sarjakuva ei ole ollut amerikansuomalaisten asia.
Paul Gustavson syntyi Ahvenanmaalla.
Paul Gustavson syntyi Ahvenanmaalla.

Monien jo kuolleiden piirtäjien omaisten löytäminen oli varmasti hankalaa, mitä ongelmia matkan varrelle sattui ja mitä onnekkaita sattumuksia?

Kaikkien kuolleiden sarjakuvataiteilijoiden omaiset löytyivät. Ensin löysin Wallyn veljen Glenn Woodin Larry Haman avulla. Art Huhdan jäljille pääsin jo Tex-kirjaa kirjoittaessani. Amerikka oli täynnä Huhta-nimisiä ihmisiä, joihin otin sähköpostilla turhaan yhteyttä. Sitten tuli mieleen, että mitä jos olisi olemassa Art Huhta Junior, joka löytyikin heti jostain Arizonan autiomaan Corvette-autoklubista. Huvittaa yhä se, että Art Huhta Seniorin vanhemmat olivat kotoisin Alahärmästä, puukkojunkkarien Pohjanmaalta, jota joskus on kuvattu Suomen "Villiksi Länneksi". Art Huhta kuvitti Mescal Ike -sarjakuvaa, joka oli ensimmäisiä amerikkalaisia lännensarjakuvia.

Joskus vuoden 1990 tienoolla olin löytänyt Ronald Lindquistin muistokirjoituksen New Yorkin Uutisista. Hän joka oli tehnyt kartooneja Playboy- ym. lehtiin ja kuollut jo v. 1965. En tiennyt oikeastaan mitään muuta hänestä. Internetin mukaan nainen, jolla oli sama nimi kuin Ronaldin äidillä, oli kuollut vasta v. 1995. Sisarentyttäreni Aina-Maria oli v. 2004 menossa New Yorkiin. Pyysin että hän etsisi jostain paikallislehdestä oletetun äidin kuolinilmoituksen, joka ehkä auttaisi minua eteen päin.

Gustavsonin Jester -sarjaa Quality -yhtiölle.
Gustavsonin Jester -sarjaa Quality -yhtiölle.

Otin yhteyttä Suomen New Yorkin -pääkonsulaattiin ja kysyin näitä newyorkilaisia paikallisjulkaisuja. Lähetystösihteeri Kristina Prado toimittikin minulle Ronald Lindquistin elossa olevan serkun osoitteen, ja niin melkein 15 vuotta kestänyt etsintä tuli nopeasti päätökseen. Vive Riston pojan löysin seuraamalla aivan väärää jälkeä. Jotensakin kun aikansa etsi, kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Mutta ei tätä tutkimusta olisi tehty ilman Internetiä ja sähköpostiyhteyksiä.

Aina kun kaivattu henkilö tai hänen Suomi-yhteytensä löytyi, lähetin Annelle tekstiviestin "I always get my man", mikä on ollut kuulemma Kanadan punatakkiratsupoliisien tunnuslause. Se sopi kuitenkin hyvin näiden henkilöiden etsimiseen. Kannattaa silti aina vähän katsoa, missä tilanteessa tuota lausetta käyttää, heh. Kaikki kaivatut löytyivät, paitsi kolme henkilöä: Muriel Carlson, joka kuvitti Armida Andersonin Matti Sen -sarjakuvaa. Sekä Mescal-Iken käsikirjoittaja S.L. Huntley. Hän ilmeisesti oli se teksasilainen Les Huntley, joka kuoli 1969. Sekä Jim Wheelockin äidin äiti, joka ilmeisesti oli kotoisin Kyyjärveltä. Ilpo Koskela oli tuonut tietoisuuteeni Jim Wheelockin, joka on hyvin mielenkiintoinen persoona.

Erityinen oli Otto Pirkolan tapaus. Hän oli vanhoilla päivillään muuttanut Suomeen ja asui 1990-luvulla noin kilometrin päässä meiltä Helsingin Huopalahdentiellä, juuri ennen kuolemaansa. Olen varmasti tavannut hänet tietämättäni, mikä vähän turhauttaa.

Amerikansuomalaisia sarjakuvataiteilijoita -kirjassa sivuja on 250, hinta 27 euroa. Kustantaja Tampere University Press. Kirjaa myy ainakin Tiedekirjakauppa Taju.

Historiantutkija ja sarjakuva-asiantuntija Ilpo Lagerstedt on aiemmin kirjoittanut kirjat Tex Willeristä, Supersankareista ja Masista, sekä paljon artikkeleita.

Wallace Woodysta löytyy netistä runsaasti tietoa, tämä on yksi kiinnostavimmista.

Kirjassa esitellyt tekijät aakkosjärjestyksessä:

Armida Anderson
Paul Gustafson
John Hakola
Art Huhta
Gabriel Hukkala
Stuart Immonen
Kirk Jarvinen
John Lehti
Ronald Lindquist
Tim Mietty
Seppo Mäkinen
Klaus Nordling
Otto Pirkola
Vive Risto
Kosti Ruohomaa
Kaarlo Aleksanteri Suvanto
Jim Wheelock
Wallace Wood

Keskustele kirjasta Kvaakissa

Tekstissä esitettyjen kuvien, tuotemerkkien ja hahmojen tekijänoikeudet kuuluvat haltijoilleen. Itse tekstin tekijänoikeudet ja -vastuut kuuluvat kirjoittajalle. Tekstiä lainatessa pyydämme ilmoittamaan vähintään kirjoittajan ja palvelun nimen, online-lainauksissa myös linkin palveluun tai suoraan tähän tekstiin.

Bookmark and Share

Mainos:

Yhteistyössä:




© Copyright Kvaak.fi - sarjakuvaportaali